Mainos

Koko energiajärjestelmä uusiksi 2050 mennessä

Ilmastonmuutoksen hillintä on mahdollista, mutta se edellyttää koko energiajärjestelmän uudistamista vuoteen 2050 mennessä. Näin arvioi Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT tänään julkistetussa Energy Visions 2050 - kirjassa.

- Yhtä uutta pelastavaa teknologiaa ei löydy. Jatkossa tarvitsemme kaikki käytettävissä olevat teknologiat ja polttoaineet, arvioi VTT:n teknologiajohtaja Satu Helynen.

Suomen energianlähteet vuonna 2050 muodostavat pitkän listan: ydinvoimaa, tuulivoimaa, yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, bioenergia, maakaasu.

- Tarvittaisiin voimaloita, joissa voisi polttaa useita eri polttoaineita: hiiltä, maakaasua tai biomassaa. Kun niihin vielä liitettäisiin hiilen talteenottotekniikka, voitaisiin päästä voimaloihin, joiden päästöt olisivat jopa miinusmerkkisiä, visioi Satu Helynen.

Uusiutuvista energialähteistä VTT arvioi tuulivoiman merkittäväksi Suomelle. Tosin uutta tekniikkaa tarvitaan siihen, että voimalat kestävät ahtojäitä ja arktisia olojamme. Aurinkovoiman varaan VTT ei laske.

- Aurinkoenergialla on suuret mahdollisuudet, mutta ne tulevat täysimittaisina käyttöön vasta lähempänä 2100-lukua, arvioi Helynen.

Tuhansien miljardien hintalappu

Maailman energiantarve tulee VTT:n arvioiden mukaan lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä. Valtaosa kasvusta sijoittuu kehittyviin talouksiin, kuten Kiinaan ja Intiaan.

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää arvioiden mukaan vähintään globaalien hiilidioksidipäästöjen puolittamista vuoden 2000 tasosta vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen rajoittuisi kahteen asteeseen. Teollisuusmaissa päästövähennystarve on vähintään 80 prosenttia.

- Hiilestä emme pääse eroon vuoteen 2050 mennessä. Ilman hiilidioksidin talteenottoa ja sen kehittämistä käyttökelpoiseksi tekniikaksi tuskin pääsemme asetettuihin päästövähennystavoitteisiin, arvioi VTT:n toimialajohtaja Kari Larjava.

Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on myös suuri hintalappu. Se vaatii tuhansien miljardien eurojen investointeja, joista yli puolet olisi kehitysmaissa.

- Vuonna 2050 puhutaan noin 1 000 miljardin vuosittaisesta investointitarpeesta, laskee VTT:n erikoistutkija Tiina Koljonen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.