Mainos

Kolme ruuhkamaksumallia selvityksessä

Ruuhkamaksuista etsitään helpotusta tähänkin tilaanteeseen. Kuva: Lehtikuva.

Helsingin alueen ruuhkamaksuja selvitetään kolmen mallin pohjalta. Mallien avulla selvitetään, millaisia liikenteellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ruuhkamaksuilla olisi. Liikenneministeriö on valinnut kolme erilaista ruuhkamaksumallia tarkemman tutkimuksen kohteiksi.

Kehämallissa maksupistekehä kulkisi kehä III:n sisäpuolella. Sen ylittäminen maksaisi ruuhka-aikana kaksi euroa kerralta. Kehä III:a pitkin ajaminen ei siis maksaisi, mutta siitä lähemmäs keskustaa ajaminen ylittäisi linjan. Tämä malli muistuttaa Tukholman mallia. Tienvarteen asennettaisiin mikroaaltolähettimet ja auton tuulilasiin tulisi mikroaaltoheijastin. Tämä malli on jo muualla käytössä ja sen tiedetään toimivan.

Linjamallissa kehälinjoja olisi kaksi: kantakaupungin ympärillä ja kehä III:n sisäpuolella. Lisäksi olisi kaksi poikittaislinjaa kantakaupungin kehältä luoteeseen ja koilliseen. Ruuhka-aikana linjan ylitys maksaisi euron. Tekniikaltaan tämä olisi Kehämallin kaltainen. Alueen rajoilla maksamista valvottaisiin lukemalla rekisterilaatat automaattisesti.

Vyöhykemalli perustuu kahden vyöhykkeen kilometrimaksuun. Ydinvyöhyke olisi Kehä III:n sisäpuoli. Tällä vyöhykkeellä autoilu maksaisi ruuhka-aikana 10 senttiä/kilometri. Ulkovyöhyke kulkisi Kirkkonummi-Nurmijärvi-Järvenpää-Sipoo -linjaa. Tällä alueella autoilu ruuhka-aikana maksaisi 5 senttiä kilometriltä. Tämä malli perustuisi satelliittipaikannukseen ja autoihin tarvittaisiin erillinen ajoneuvolaite. Tätä mallia ei vielä ole kokeiltu missään.

Kaikissa malleissa ruuhkamaksun maksimisuuruus päivää kohden olisi kuusi euroa.

- Päätös siitä, mikä malli valitaan, pitäisi tehdä sen perusteella, miten ne täyttävät halutut tavoitteet. Valittava malli riippuu siitä, halutaanko ensisijaisesti vähentää ruuhkia, pienentää ympäristövaikutuksia vai saada valtiolle tuloja, arvioi neuvotteleva virkamies Tuomo Suvanto liikenneministeriöstä.

Ruuhkat vähenisivät

Liikenneministeriön selvityksen mukaan kaikilla kolmella ruuhkamaksumallilla pystyttäisiin vähentämään pääkaupunkiseudun ruuhkia selvästi. Jos ruuhkamaksut otetaan käyttöön, suuria rahasummia pitäisi sijoittaa joukkoliikenteen kehittämiseen. Arviolta kolmasosa eli kymmeniä miljoonia euroja ruuhkamaksun tuotosta menisi tähän tarkoitukseen.

- Puhutaan kymmenistä tuhansista matkoista, jotka siirtyisivät joukkoliikenteeseen. Tämän ihmismäärän pitäisi mahtua joukkoliikenteeseen, yhteyksiä pitäisi parantaa ja vuorovälejä tiivistää, kertoo Tuomo Suvanto.

Ilman mitään toimia pääkaupunkiseudun liikenteen on arvioitu kasvavan 25 prosentilla vuoteen 2017 mennessä. Ruuhkia on siis joka tapauksessa ryhdyttävä vähentämään joko ruuhkamaksuilla tai muilla keinoilla.

Päätöksiä syksyllä

Lopullisen päätöksen siitä, otetaanko ruuhkamaksu käyttöön, tekevät poliitikot. Useissa maissa asiasta on myös järjestetty kansanäänestys. Ruuhkamaksut ovat tällä hetkellä käytössä ainakin Tukholmassa, Oslossa ja Lontoossa.

Nyt valmistunut selvitys käsittelee ruuhkamaksun liikenteellisiä vaikutuksia. Touko-kesäkuussa valmistuvassa selvityksessä mukana ovat myös yhteiskunnalliset vaikutukset. Ensi syksynä poliitikot päättävät, jatketaanko ruuhkamaksujen valmistelua.

Jos asiassa edetään ripeästi, ruuhkamaksut voisivat olla pääkaupunkiseudulla käytössä aikaisintaan vuonna 2015.

Liikenne- ja viestintäministeriön sivusto aiheesta: www.ruuhkamaksu.fi

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.