Mainos

Konkaripoliitikko: Suomettumissanan merkitystä ei ymmärretä

Pitkän linjan kokoomuspoliitikon Raimo Ilaskiven mielestä suomettumissanan merkitys näyttää joillakin nykypoliitikoilla hämärtyneen.

Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistö kutsui Financial Timesin haastattelussa Suomen hallitusta suomettuneeksi sen tekemien ydinvoimalinjausten vuoksi. 86-vuotiaan Ilaskiven mukaan suomettumisesta puhuminen Suomesta käsin on omituista.

- Sanaa suomettuminen käytettiin ulkomailta päin, lähinnä Saksasta alkaen, kun haluttiin kritisoida sitä, että Suomi olisi liian lähellä silloista Neuvostoliittoa. Se oli siis tällainen ulkomainen, voisi melkein sanoa, että haukkumasana. Minulle tuli ainakin suurena yllätyksenä, että jopa hallituksen sisältä sanotaan, että Suomi olisi suomettunut. Eli se ei vastaa tätä samaa terminologiaa ollenkaan, Ilaskivi kritisoi.

Ilaskivi uskoo, että kyseessä on myös sukupolvikysymys.

Kokenut poliitikko ja vaikuttaja

Raimo Ilaskivi (s.1928) toimi muun muassa kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1962-1975. Hän oli kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja vuosina 1971-1973 ja 1975.  

Ilaskivi on toiminut myös muun muassa Helsingin kaupunginjohtajana vuosina 1979-1991. Vuonna 1980 hän sai ylipormestarin arvon.

Europarlamentaarikkona Ilaskivi toimi vuosina 1996-1999. Hän oli myös kokoomuksen presidenttiehdokas vuonna 1994.

- Vähän minä pelkään, että näin on asian laita. Tätä termiä tosiaan käytetään merkityksessä, jota sillä ei ole alun perin ollut. Sukupolvien välinen kuiluhan on joskus aika suuri ja aiheuttaa tietyntyyppisiä väärinkäsityksiä. Kyllä tässäkin selvästi termiä tulkitaan eri tavalla, kuin mitä se alun perin on ollut.

Ilaskivi uskoo, että suomettumispuheista voi olla Suomen maineelle haittaa maailmalla.

- Ihan varmasti. Tällainenhan leviää kulovalkean tavoin. Että nyt sieltä Suomesta istuvan hallituksen ministeri käyttää tällaista sanontaa. Kyllä tämä suomettuminen kaivetaan varmasti esiin jälleen, kun kritisoidaan Suomea ja Suomen harjoittamaa ulkopolitiikkaa ja nimenomaan Venäjä-politiikkaa.

Suomettuminen loppui Neuvostoliiton hajoamiseen

Suomettumisen aikakausi oli Ilaskiven mukaan voimakkaimmillaan presidentti Urho Kekkosen aikakaudella, erityisesti vuoden 1961 noottikriisin aikoihin.

- Suomea painostettiin Venäjän taholta aika paljon. Ja presidentti Kekkonen, vaikka nyt en hänen suuri ihailijansa olekaan, kyllä yritti luoda ystävällisiä suhteita Neuvostoliittoon ja ylläpitää niitä, koska aika oli sentyyppinen, että oli ehkä aihetta pelätä kovaakin puuttumista maan asioihin. Ja tässä tietysti aika pitkälle onnistuttiin.

Ilaskiven mukaan Suomen nykyhallinnon kutsuminen suomettuneeksi on kuitenkin outoa ja virheellistä.

- Suomettuminenhan loppui viimeistään silloin, kun Neuvostoliitto hajosi. Lopullisesti se sai kuoliniskunsa silloin, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Eli tämä on nyt sitten tällaista sisäistä pyykinpesua. Joskus tekee mieli sanoa, että jos aseet ovat puhtaat, niin puhtaan asian puolesta puhtain asein.

Ilaskivi ei usko, että Suomi voisi enää palata tilanteeseen, jota voisi kutsua suomettumiseksi.

- En minä oikeastaan näe, että sellaista voisi tapahtua. Meidän koko idänpolitiikkamme on rakentunut pitkälti kaupallisten etujen, molemminpuolisten, varaan. Ja sitten täytyy aina muistaa, että onhan se Venäjä tuolla rajan takana paljon suurempi kuin Suomi. Ei meillä ole mitään syytä hirvittävästi ryhtyä kiristämään välejämme.

Ilaskivi sanookin arvostavansa sitä, että Suomessa pyritään hyvään yhteistyöhön Venäjän kanssa. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.