Mainos

Korhonen selvittää kuntien tulorakenteen

Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen aikoo asettaa selvitysmiehen selvittämään kuntien tulorakennetta pitkällä aikavälillä. Korhosen mukaan selvitysmies asetetaan todennäköisesti lokakuussa. Sitä, kuka selvitysmieheksi tulee, Korhonen ei ryhdy ennakoimaan, koska selvitysmiehen nimittäminen edellyttää hallituksen periaatepäätöstä selvitysmiehen tarpeesta ja tehtävistä. Syyskuukin saattaa tulla kysymykseen, mutta budjetin eduskuntakäsittely saattaa lykätä päätöstä, Korhonen arveli.

-Tehtävä olisi laaja - aikaa kuluisi puolesta vuodesta vuoteen, Korhonen ennusti. Korhonen esitti kantansa Hangossa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksen päätteeksi. Selvitysmiehen tehtävänä olisi suunnitella kunnille sellainen tulonsiirtojärjestelmä, että kunnat voisivat ennustaa tulojensa kehityksen pidemmälle tulevaisuuteen kuin nyt. -Harkinnanvaraisen rahoitusavun varaan ei voi pitkäaikaista toimintaa rakentaa, Korhonen katsoo. Korhosen mukaan ongelmana on nyt, että kunnat ovat entistä enemmän verotulojen varassa. Valtionosuuksien osuus kuntien tuloista oli vuonna 1993 vielä keskimäärin 30 prosenttia, nyt se on vain 15 prosenttia. Korhosen mukaan tämä heikentää kuntien tulonsaannin ennustettavuutta ja lisää epävakauden riskiä.

-Varsinkin niillä paikkakunnilla, jotka nojaavat jopa vain yhden suuren yrityksen menestykseen, Korhonen sanoi. Valtionosuuksia on vähennetty lamasta alkaen noin 14 miljardia markkaa. Samaan aikaan kuntien verotulot ovat kasvaneet 18 miljardia markkaa. Eniten ovat kasvaneet yhteisöverotulot. Vuonna 1996 yhteisöveroa kertyi kuntapuolelle 7,4 miljardia ja vuodeksi 2000 ennustetaan 14 miljardin tuottoa. -Asiat menevät hyvin kun suunta on tämä, mutta miten toimimme sitten kun tulee laskukausi? -Tämän takia kuntien talouteen tulee saada elementtejä, jotka tuovat ennustettavuutta ja vakautta pitkällä aikajänteellä, Korhonen perusteli.

Valtio-osuus- tai yhteisöveron jako uusiksi


-Jutun juoni on, että mietitään, mitä kautta rahoitus kuntatalouteen tulee - kunnallisveron, yhteisöveron ja valtionosuuksien kautta sekä pienemmät tuloerät esimerkiksi kiinteistöveron kautta. Korhosen mukaan pitää miettiä uudelleen, ovatko esimerkiksi yhteisöveron jako-osuudet kohdallaan. Muutama vuosi sitten mietittiin, pitäisikö yhteisövero periä kokonaan valtiolle, jonka jälkeen valtio jakaisi osan rahoista kunnille tiettyjen perusteiden mukaan. -Pitää tutkia, olisiko tämä järjestelmä nykyistä parempi ennustettavuuden näkökulmasta. Ennustettavuus tulee myös siitä, että jakotapa on pitkäjänteinen, Korhonen pohti. Jos yhteisöverot perittäisiin suoraan valtiolle ja osuudet jaettaisiin kunnille valtionosuuksien tapaan, jäisi myös laskukausien riski valtiolle.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan, toisen valtiovarainministerin Suvi-Anne Siimeksen mielestä pitää miettiä myös sitä, kummalla osapuolella on paremmat mahdollisuudet kestää yhteisöverotuoton vaihtelusta johtuvaa riskiä. -Kuntien menot ovat koko ajan säännöllisiä, valtion tuloissa ja menoissa on paljon paremmat mahdollisuudet kestää suhdannevaihteluita, Siimes laski. Korhonen aikoo ottaa budjettineuvotteluissa puheeksi myös kirkon yhteisövero-osuuden tuoton kolmasosan käyttäminen kuntien hyväksi, joka budjettiriihessä jäi toteuttamatta. -Tämä asia pitäisi toteuttaa siten kuin hallitusneuvotteluissa sovittiin, Korhonen vaati.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.