Mainos

Koulujen kerhorahat säästölistalla – Kaavilla kerhosta syntyi sirkus

Koulujen kerhorahoitus on jälleen vaarassa. Hallituksen kehysriihessä opetustoimeen tuli noin 100 miljoonan euron sopetusvaatimus ja säästöjen pelätään kohdistuvan ensi vuonna myös kerhotoimintaan.

Viimeksi kerhorahoitusta leikattiin 1990-luvun lamassa. Lasku oli kallis ja sen jälkiä paikkaillaan kuntien nuoriso- ja sosiaalitoimessa edelleen.

- Meidän kunnassa kerhotoiminta loppui silloin ihan kokonaan, sitä ei ollut ollenkaan. Vaikea sanoa millä tavalla se näkyi, mutta kyllä se jonkinlaisena syrjäytymisenä on näkynyt, arvioi opetustoimenjohtaja Lasse Kostilainen Kaavilta.

Päätökset elokuussa

Erityisasiantuntija Riitta Rajala Opetushallituksesta varoittaa tekemästä samaa virhettä uudelleen.

- Niitä -90-luvun leikkauksia ei haluttaisi uusia. Ne johtivat syrjäytymisen lisääntymiseen, Rajala muistuttaa.

Kerhorahoituksesta ei ole tehty vielä päätöksiä, niiden aika lienee vasta elokuun budjettiriihessä.

- Näyttää siltä, että valtionavustukset puolitetaan. Koskeeko säästö kerhotoimintaa vai ei, sitä ei vielä tiedetä. Mahdollisesti nipistetään.

- Toivoisi rahoitusta ainakin kaikille niille hankkeille, jotka ovat jääneet elämään, Kostilainen murehtii.

Yli 27 000 kerhoa

Opetushallitus on jakanut kunnille kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa kerhotoimintaan. Kuntien on itse osallistuttava rahoitukseen neljänneksen osuudella.

- Peräti 95 prosenttia manner-Suomen kunnista on mukana kerhotoiminnassa. Vain kahdeksan kuntaa ei ole hakenut avustusta, Rajala korostaa.

Vuosina 2013–2014 perusopetusta tukevan kerhotoiminnan piiriin kuului runsaat 320 000 oppilasta noin 27 500 kerhossa, arvioivat kunnat.

Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää.

Kerhoihin olisi saatava myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti.

Kerhosta syntyi sirkus

Kaavilla Pohjois-Savossa monivuotisesta koulun kerhorahoituksesta sai alkunsa sirkus. Nyt jo omillaan toimiva Sirkus Muikku on samalla malliesimerkki siitä miten hyvä kerhoidea voi jäädä elämään jopa pysyvästi.

Viikonloppuna sirkuksella on neljä yleisöesitystä ja talven harjoittelu huipentuu. Sirkus Muikun puolitoista tuntinen show pursuaakin tekemisen iloa. Osa kerholaisista on harjoitellut vuoden, konkarit jo kuusi vuotta.

Sirkuskerhoa alusta saakka vetänyt ohjaaja on vakuuttunut, että toiminta on ehkäissyt nuorten syrjäytymistä.

- Ihan varmasti. Näkee ihmisistä missä tämmöisellä on oikeasti merkitystä, yksilötasolla tämä on varmasti auttanut, pohtii sirkustirehtööri Timo Hatakka.

- Kaikki otetaan aina innolla mukkaan ja kun on iloinen harrastus niin ei voi surullisin mielin täällä ollakkaan. Se tarttuu sitten muihin ja kaikilla on yhdessä kiva olla täällä, kertoo ysiluokkalainen Mari Pyykkönen.

Notkeana aikuiseksi

Sirkuskerho on huikea saavutus kunnassa, jossa on 3400 asukasta ja vain noin 250 ala- ja yläasteikäistä nuorta. Säännöllisessä sirkuskerho-ohjauksessa heistä on yli 50.

Mari Pyykkönen aloitti sirkuskerhossa ala-asteella 11-vuotiaana ja ohjaa nyt jo nuorempia kerholaisia.

- Miten tämä kerhokokemus tulee vaikuttamaan sinun loppuelämääsi?

- Onhan tästä varmasti hyötyä kun lihakset ja notkeus kehittyy. Toivottavasti saisi sitten aikuisena kengännauhat kiinni, Mari nauraa.

Opetustoimenjohtaja Kostilainen uskoo, että koulusta alkunsa saanut sirkus on jäänyt Kaavilla pysyväksi ilmiöksi.

- Kerho jäi elämään ja joka kevät odotamme minkälainen esitys sieltä tulee.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.