Mainos

Kouluruokailussa isot erot: Jyväskylässä syödään alle kahdella eurolla, Sallassa liki kahdeksalla eurolla

Yhdeksäsluokkalaiset Fatu Nijie ja Tuukka Tuomikoski annostelevat kouluruokalassa lautaselleen pastaa ja jauhelihakastiketta. Molempien lautaselle päätyy joko raastetta tai kurkkua. Lisäksi nuoret ottavat juomaa ja leipää.

– Tämä on vähän mautonta, eikä kovin kuumaa, Nijie tuumaa ruokaa maistettuaan.

Tuomikoskelle pasta-annos maistuu.

Oululaisnuorten koululounas on yksi Suomen halvimmista. Opetushallituksen viimeisimmät tilastot vuodelta 2013 osoittavat, että Oulussa laskennallinen ruokailu peruskoulun oppilasta kohden maksoi 1,77 euroa. Tätä halvemmalla selvisi vain Jyväskylä, joka käytti kouluruokailuun viisi senttiä vähemmän per oppilas kuin Oulu.

Summa sisältää ruoka-aineiden lisäksi muun muassa kaluste- ja laitekulut sekä henkilöstö- ja logistiikkakustannukset. Kiinteistökuluja siinä ei ole mukana.

Opetushallituksen mukaan peruskouluissa ruokailu maksoi keskimäärin 2,80 euroa oppilasta kohden päivässä. Kuntien käyttämä summa on noussut hiljalleen kymmenen vuoden aikana, esimerkiksi viiden viime vuoden aikana parillakymmenellä sentillä.

–Suurin osa kouluista ilmoittaa käyttävänsä valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuositusta. Lainsäädäntömme on kuitenkin hyvin väljä kouluruokailun suhteen. Se määrittelee vain, että ruokailun tulee olla maksutonta, täysipainoista sekä tarkoituksenmukaisesti järjestettyä ja ohjattua, sanoo opetusneuvos Marjaana Manninen

Salla tilastoykkönen

Savuporokinkkukiusausta, käristystä puolukan kera, Lapinukonkeittoa ja rieskaa. Muun muassa tällaista ruokaa on tarjolla peruskoulussa lappilaisessa Sallan kunnassa, joka Opetushallituksen mukaan käytti vuonna 2013 kouluruokailuun eniten rahaa. Sallassa laskennallinen ruokailu per oppilas maksoi 7,92 euroa. 

Myös Sallan summan takaa löytyy useita syitä.

–Tuolloin meillä oli vielä kolme kyläkoulua, joissa oli omat keittäjät. Yhteen kouluun oli matkaa kirkonkylältä jopa 45 kilometriä. Elintarvikkeiden kuljettamiseen menee näillä etäisyyksillä rahaa, Sallan sivistystoimenjohtaja Marja Myllykangas havainnollistaa.

Vaikutusta on myös kunnan vähäisellä oppilasmäärällä ja sillä, että kunta tarjoaa kaikille peruskoululaisille ilmaisen välipalan.

Oulun kouluruoasta vastaa kaupungin liikelaitos, Oulun Serviisi. Sen johtaja Riitta Lappalainen perustelee alhaisia kouluruokailukuluja muun muassa ruoan valmistuksen keskitetyllä toimintamallilla, jossa voidaan säästää esimerkiksi henkilöstökuluissa. Kaupungissa on viime vuosina vähennetty keittiöiden määrää.

–Mielestäni kuudessa suurimmassa kaupungissa aterian sisällöissä ei ole juuri eroja. Näin alhaisella hinnalla ei toki hirveästi uudisteta aterian sisältöä, mutta ruoka täyttää sille asetetut kriteerit. 

Taistelu ketsupista 

Fatu Nijien ja Tuukka Tuomikosken koulussa Kaukovainiolla kaikkien on käytävä ruokalassa. Näin ei ole asian laita joka paikassa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viimeisimmän kouluterveyskyselyn mukaan joka kolmas 8.- ja 9. luokkalainen ei syö joka päivä kouluruokaa. Tähän vaikuttaa muun muassa se, mihin aikaan lounas tarjotaan tai mitä ruokaa on listalla.

Kaukovainion koulun rehtori Timo Kettunen taisteli ketsuppipullot takaisin ruokalaan.

–Ravintosuositusten kriteerit menevät välillä liian pitkälle. Ketsuppi vietiin pois sen liiallisen suolapitoisuuden takia.

Kettunen on samaa mieltä nuorten kanssa siitä, että kouluruoka voisi olla maustetumpaa ja maukkaampaa. Hänestä ruoan laatu myös vaihtelee paljon.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.