Mainos

Kouluruokailuun satsataan yhä vähemmän rahaa

Kouluruokailun osuus koulutusbudjetista on vähentynyt 10 vuoden aikana neljänneksellä. Samaan aikaan myös koulujen ruoka-annosten hinnat ovat nousseet.

Koulut ovat kehittäneet ruokailujaan muun muassa antamalla oppilaille mahdollisuuden vaikuttaa ruokalistojen sisältöön.

Kirkkonummen kunta on satsannut kouluruokaan. Hyvänmakuinen ruoka maistuu 7-luokkalaiselle Egzona Osmanille.

– Se on hyvää ruokaa ja meillä on aikaa myös syödä hyvin. Aina on tarjolla jotain erilaista ja se on hyvä juttu.

Kirkkoharjun koulun ruokalassa on esillä myös esimerkkiruoka-annos. Kaikki eivät aina tiedä, miten lautanen täytetään oikeaoppisesti. 7-luokkalaisen Sakari Keinäsen mielestä on hyvä asia, että annos on esillä.

– Kyllä se on ihan hyvä juttu, että jos joku ei yhtään tiedä miten syödä. Kaikilla ei ehkä ole kotona sellaista normaalia syömistä, niin siitä voi katsoa, että miten kannattaa laittaa sitä ruokaa. Siinä on salaattia ja sopivasti ruokaa.

Ruokauudistuksesta diplomi

Hyvästä ruokauudistuksestaan Kirkkoharjun koulu on saanut ensimmäisenä Suomessa Ammattikeittiöt ry:n kouluruokadiplomin.

Noin tuhat koululaista syö koulussa päivittäin normaalia suomalaista perus- ja erityisruokaa, kertoo Kirkkonummen kunnan ruokapalvelujohtaja Toini Linnanmäki.

– Siellä on otettu huomioon tämän ajan trendit, esimerkiksi wrap-ruoka listalla ja erilaiset oppilaiden toiveet, lisää Linnanmäki.

Kirkkonummella syödään itse valmistettua kouluruokaa. Ruoka hankitaan keskitetysti ja koululaiset suunnittelevat sen henkilöstön kanssa yhdessä.

Suurissa kaupungeissa syödään edullisesti

Kirkkonummella ruoka-annos maksaa 2,15 euroa. Koko maassa annoksen hinta on noussut hienoisesti ja on nyt keskimäärin 2,62 euroa. Edullisinta on syödä Kiteellä, ruoka-annos on 1,34 euroa. Kallein annos, 8,33 euroa löytyy Lestijärveltä Pohjanmaalta.

Opetusneuvos Marjaana Manninen opetushallituksesta sanoo, että koko maassa annoksen hinta on noussut hienoisesti ja on nyt keskimäärin 2,62 euroa.

– Suurissa kaupungeissa ja kunnissa syödään edullisesti ja mitä pienempi kunta ja mitä pienempiä kouluja, niin sitä kalliimmaksi se kokonaisuus käytännössä tulee. Tilastot eivät kerro kuitenkaan koko totuutta siitä, että esimerkiksi millä tavalla ruokailu on järjestetty käytännössä. ja kuinka moni lapsi syö aterian sellaisena kokonaisuutena jollaiseksi se on tarkoitettu. Katson ihan mielelläni sellaisia isoja lukuja ja päättelen siitä, että lapset syövät hyvin.

Koulujen koko on kasvanut ja ruokailun tehostaminen lisääntynyt. Kouluruokailuun satsataan yhä vähemmän rahaa.

– Käytännössä kouluruokailun suhteellinen hintaosuus on pienentynyt viimeisen 10 viime vuoden aikana. Että jos se aikaisemmin oli lähes kahdeksan prosenttia koulutuksen kokonaiskustannuksista, niin tällä hetkellä se on reilu 6 prosenttia siitä koulutuksen kokonaisuudesta, kertoo opetusneuvos Manninen.

Tänään ja tulevaisuudessa kouluruokailu on yhä vahvemmin osa koulun jokapäiväistä kasvatus- ja opetustoimintaa, vakuuttaa Manninen.

– Kouluruokailu ei ole niinkään huoltotoimenpide tai ravitsemuksen ylläpitäjä vaan nimenomaan opetustilanne, jossa ruoasta ja ruokailutilanteesta opitaan.

Mannisen mukaan pienet lapset käyvät ahkerasti ruokalassa syömässä, mutta vanhemmat oppilaat laistavat ruokailun yhä useammin. Tähän tulisi kuitenkin saada muutos. Paras keino saada kaikki ruokalaan on antaa oppilaiden yhä enemmän vaikuttaa itse ruokailuun, sen sisältöön ja ruokailutilojen viihtyvyyteen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.