Mainos

Koulutuksen kehittämissuunnitelmaa arvostellaan

Opetusministeriöltä vaaditaan koulutuksen kehittämissuunnitelmaan konkreettisia ehdotuksia ja arvioita suunnitelmien kustannuksista.

Opetusministeriö sai noin kuukausi sitten valmiiksi kunnianhimoisen hankkeen, kun se luonnosteli Suomen koulutuspolitiikan päälinjat viideksi vuodeksi eteenpäin. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksen vastaanotto on ollut monilta osin kielteinen.

Suunnitelman ehdotukset ovat arvostelijoiden mielestä usein epämääräisiä ja ylimalkaisia. Luonnoksessa vilisee kehittämistä, uudistamista, vahvistamista ja tukemista, mutta toteuttamiskeinot jäävät ajoittain hämärän peittoon.

Esimerkiksi Suomen yliopistojen rehtorien neuvoston mielestä luonnos sisältää erillisiä rajoittamattomia toiveita, eikä se anna kokonaiskuvaa koulutuspolitiikan kehittämisestä.

Arvostelua kehittämissuunnitelmassa saa niin ikään tehtävien ja resurssien epäsuhta. Monen mielestä yhä lisääntyneitä tehtäviä varten ei tarjota riittävästi rahaa. Tämä koskee koko koulutussektoria. Monien muiden tapaan Kuntaliitto vaatii, että opetusministeriö arvioi kehittämissuunnitelman aiheuttamien toimenpiteiden kustannukset. Liitto muistuttaa, että sitä edellyttää jo suunnitelmaa koskeva asetus.

Mitoitus pielessä

Yliopistokoulutuksen mitoitus ja tutkintotavoitteet ovat nostaneet hiuksia useissa kannanotoissa. Yliopistojen rehtorit eivät haluaisi nostaa tutkintotavoitteita. He kiinnittävät huomiota etenkin opetusresurssien riittämättömyyteen. Jos opetukseen ei luvata lisää voimavaroja, laatu alkaa kärsiä. Oulun yliopisto ihmettelee puolestaan sitä, ettei yliopistojen yhteiskunnallista tehtävää ole huomioitu kehittämissuunnitelmassa lainkaan, vaikka siitä on annettu lakiehdotus.

Suunnitelmassa esitetään, että Suomen yliopistoista pitäisi valmistua 1 600 tohtoria vuodessa. Tieteentekijöiden liiton mielestä tavoite on liian korkea eikä nostolle löydy työllisyysperusteita. Myös Akavan lausunto on samoilla linjoilla.

Sen sijaan Suomen Akatemia pitää tavoitetta sopivana. Se perustaa näkemyksensä viime keväänä teettämäänsä tohtoritarveselvitykseen.

Rinnastamisesta erimielisyyttä

Ammattikorkeakouluista helsinkiläinen Laurea haluaa tulkita ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistamisen siten, että uusille toiminnoille annetaan automaattisesti lisärahoitusta. Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot Laurea rinnastaisi ylempään korkeakoulututkintoon.

Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimusyksikkö sen sijaan uskoo amk-jatkotutkintojen menettävän merkityksensä siinä vaiheessa kun ammattikorkeakouluista valmistuneet ja yliopistojen kandidaatit rinnastetaan toisiinsa. Rinnastamisen yhteydessä myös opintojen pisteytys tulisi yhdenmukaistaa, vaatii puolestaan toimihenkilökeskusjärjestö STTK.

Yliopistot ovat siirtymässä opintoviikoista yleiseurooppalaiseen ECTS-pistetykseen. STTK:n mielestä siihen olisi siirryttävä myös ammattikorkeakouluissa.

Suunnitelma käsittelyyn marras-joulukuussa

Opetusministeriö lähetti kehittämissuunnitelmaluonnoksen lausunnoille parillesadalle taholle. Suurin osa suomenkielisistä lausunnoista saapui ministeriöön viime viikolla. Ruotsinkielisten tahojen lausuntoja odotetaan opetusministeriöön lokakuun loppupuolella. Valtioneuvoston on määrä päättää suunnitelmasta marras-joulukuussa.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.