Mainos

Kouluverkosto harventunut voimakkaasti

Kouluverkoston harventuminen on jatkunut voimakkaana 1990-luvun puolenvälin jälkeen. Viimeisten kuuden vuoden aikana kunnat ovat lakkauttaneet yhteensä lähes 500 peruskoulua.

Opetushallituksen keräämien tietojen mukaan eniten lakkautettiin pieniä kyläkouluja. Etenkin ala-asteiden opetusta on siirretty yläasteen tiloihin. Erityiskouluja lakkautetuissa oli 50. Aiempaan verrattuna lakkautuksia tehtiin poikkeuksellisen paljon kuntatalouden tasapainottamiseksi, eikä pelkästään oppilaiden määrän vähentymisen takia. -Kehitystä on saattanut paikoin kiihdyttää jopa se, että koulurakennus on ollut peruskorjausten tarpeessa. Silloin kunnassa on helposti päädytty siihen, että lasten kuljettaminen naapurikouluun tulee remonttia halvemmaksi, kuvaili opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala tiedotustilaisuudessa tänään.

Koululaisten ja opiskelijoiden kannalta lakkauttamiset näkyvät tuntuvimmin koulumatkojen pidentymisinä. Rankin esimerkki löytynee Sarjalan mukaan Lapista, missä koululaisen tiedetään matkaavan vuosittain 30000 kilometriä peruskoulun takia.

Lakkauttamistahti hidastunut

Vielä 1970-80-luvulla lakkauttamisia tapahtui vain kymmeniä vuodessa, mutta lamavuosina niiden määrä nousi sadan tuntumaan. Tuoreimman tilaston mukaan rankin lakkauttamisten vuosi oli kuitenkin 1999, jolloin 136 koulua pantiin kiinni.

Kahden viimeisen vuoden aikana lakkauttamistahti vaikuttaa hidastuneen, mutta Sarjala on huolissaan koulutuksen saatavuudesta. Mikäli kuntatalouden ongelmat jatkuvat, saattaa lakkauttamislistalle päätyä seuraavaksi lukioita. -Toistaiseksi lukiopaikkakuntien määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt, vaan harvennuksia on tehty lähinnä useamman lukion kunnissa. Kun katsotaan koulujen kustannusrakennetta ja tiedetään julkisen rahoituksen ehtyminen, on varauduttava tarjontaverkoston tarkistusten jatkumiseen, Sarjala arvioi.

Isot kustannuserot

Kunnallisten lukioiden kustannukset oppilasta kohden laskettuna vaihtelevat opetushallituksen keräämien tietojen mukaan 2 470 eurosta vuodessa peräti 17 600 euroon. Kalleimmaksi lukio-opetus kävi vuonna 2000 kaksikielisessä Utsjoen lukiossa ja halvimmaksi Keravalla, missä opiskelijamäärä on selvästi suurempi.

Opiskelijamäärät selittävät suurimman osan kustannuseroista, sillä koulujen kiinteä kustannuspohja on ympäri maata pohjimmiltaan sama. Osa eroista seuraa kuitenkin siitä, että koulut painottavat esimerkiksi eri tavalla valinnaisaineiden kirjon tärkeyttä.

Peruskouluissa kustannuserot olivat tilastojen mukaan maltillisemmat, mutta silti selvät. Kustannushaarukka oli 2 770 - 9 100 euroa oppilasta kohden. Kallein peruskoulu oli Kainuussa ja halvimmat Kanta-Hämeessä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.