Mainos

"Kranaatinheitinkoulutusta ei olennaisesti korjattu"

Vuoden 2001 turman tutkinta suositti kranaatinheitinkoulutuksen parantamista. Rovajärven harjoitusleirin johtajan mukaan joitakin pieniä tarkennuksia koulutukseen tulikin, mutta ei kuitenkaan oleellista muutosta.

Puolustusvoimat ei ole tehnyt kranaatinheitinkoulutukseen olennaisia muutoksia huolimatta siitä, että neljän vuoden takaisen kranaatinheitinonnettomuuden tutkijat suosittivat koulutuksen parantamista. Tämän kertoo perjantaina järkyttävään räjähdysonnettomuuteen päättyneen Rovajärven harjoitusleirin johtaja, eversti Esko Hasila.

Viiden varusmiehen loukkaantumisen Rovajärvellä 2001 aiheuttanut kranaatinheittimen räjähdys johtui aseen kaksoislatauksesta. Turman uusiutuminen haluttiin estää paremmalla koulutuksella.

Eversti Hasila on puolustusvoimissa tykistöntarkastaja, joka vastaa myös kranaatinheittimistön käytöstä ampumaharjoituksissa. Hänen mukaansa vuoden 2001 onnettomuus ei tuonut varsinaisia muutoksia kranaatinheitinkoulutukseen.

- Joitakin pieniä tarkennuksia tuli, mutta ei mitään oleellista muutosta, Hasila kuvailee.

Kranaatinheitinkoulutus alkaa varusmiesten erikoiskoulutuskauden puolessa välissä. Hasilan mukaan Rovajärvellä harjoitelleet varusmiehet olivat käsitelleet heittimiä päivittäin jo kaksi kuukautta. Koulutus painottuu Hasilan kuvauksen mukaan kranaatinheittimen käsittelyrutiinien vahvistamiseen. Käytännössä se tarkoittaa lataamisen, suuntaamisen ja laukaisun motoriikan sisäistämistä siten, että se tapahtuu nopeasti ja virheettä. Harjoittelu aloitetaan "rukkaslaukauksilla", jossa liikkeet suoritetaan todenmukaisina, mutta ilman kovia panoksia. Ensimmäiset kovapanosammunnat tehdään Hasilan mukaan yksittäisinä latauksina.

Sarjatulta eli niin kutsuttua tulirytmiammuntaa kovapanoksilla harjoiteltaessa ensimmäinen ja viimeinen laukaisu tehdään yleensä kovalla ampumatarvikkeella.

- Siinä välissä muut laukaukset tehdään rukkaslaukauksina motoriikan mukaan, Hasila kertoo.

Eikö toimintarutiinien opettelu voi johtaa siihen, että lataamista ja laukaisua jatketaan konemaisesti, vaikka kranaatinheitin ei laukeakaan?

- Tuohon en osaa sanoa. Tässä on kysymys siitä, miten miehet seuraava aseen käyttäytymistä. Aina on olemassa vaara kaksoislataukseen, Hasila sanoo.

Valvojan tehtävä vaikea

Laukaisun todentavat Hasilan mukaan ryhmästä ne neljä, jotka ovat lähinnä asetta. Heitä ovat suuntaaja, apusuuntaaja, heittimen johtaja, joka suorittaa laukaisun, sekä lataaja.

- Jos joku heistä toteaa, ettei tapahdukaan laukaisua, hänen tehtävänsä on huutaa "tuli seis" tai "seis".

Hasila korostaa motorisen oppimisen merkitystä.

- Jos motoriikka menee väärin esimerkiksi siten, että miehet eivät pidä aseesta kiinni, heiltä jää hyvin äkkiä huomaamatta, että ase ei olekaan lauennut, Hasila sanoo.

Vuoden 2001 onnettomuuden jälkeen muutettiin myös ammuntojen varomääräyksiä. Niiden mukaan joukkueenjohtaja valvoo erityisesti sitä, että kranaatinheittimillä ei tapahdu kaksoislatausta. Käytännössä tämä on kuitenkin liki mahdotonta.

- Hänellä on kolme asetta valvottavana. Hän ei voi joka hetki olla kaikkien aseiden vieressä, sillä se ei ole mahdollista. Hän seuraa toimintaa ja puuttuu siihen, jos tulee jotain korjattavaa.

Kaksoislataus ei saa toistua

Puolustusvoimat on asettanut ampumakieltoon raskaat kranaatinheittimet onnettomuuden tutkinnan ajaksi. Hasila myöntää, että kranaatinheitin on turvallisuusnäkökulmasta haastavimpia puolustusvoimien käyttämiä aseita. Toisessa järeässä aseessa, kenttätykissä, kaksoislatauksen mahdollisuutta ei esimerkiksi ole.

- Tykki ladataan takaapäin. Ammus lyödään sisään, sitten panos ja lukko kiinni. Kranaatinheitin taas ladataan valuttamalla panos suusta putken pohjalle.

Jos perjantaisen onnettomuuden syyksi todetaan kaksoislataus, on puolustusvoimien tehtävä päätös kranaatinheittimien käytöstä tulevaisuudessa.

- Jos tapahtuu kaksi samantyyppistä onnettomuutta, on puolustusvoimien huolehdittava, ettei kolmatta enää tapahdu. Meidän on löydettävä jokin ratkaisu ongelmaan.

Hasila ei tiedä, onko markkinoilla kaksoislatauksen mahdollisuuden estävää kranaatinheitintä. Hän pitäisi laitetta kuitenkin hyvänä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.