Mainos

Kreikan vakuussopimuksesta ei löytynyt heti mörköjä

Ekonomistien ensiarviot julki tulleesta Kreikan vakuussopimuksesta ovat maltillisia. Mitään suuria salaisuuksia ei ainakaan tuoreeltaan ole papereista löytynyt.

OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen kuitenkin pitää valtiovarainministeriön (VM) korkoarvioita liian myönteisinä. Ministeriö on kertonut odottavansa vakuuksille kolmen prosentin korkotuottoa. Vakuusjärjestely on voimassa enimmillään 30 vuotta.

- Valtiovarainministeriön arvio koron suhteen on liian optimistinen. Tällä hetkellä riskitöntä kolmen prosentin korkoa ei ole saatavissa. Nämä nyt julkistetut sopimuspaperit kuitenkin kertovat siitä, että ministeriön antama yleiskuva vakuuksista on ollut oikeansuuntainen, mutta luvuissa on heittoa, Heiskanen sanoo.

-Silloin kun vakuussopimus allekirjoitettiin, kolmen prosentin tuottoa voitiin odottaa. Nyt siihen ei päästä, sanoo myös Nordean pääekonomisti Roger Wessman.

Kreikasta saatuja vakuuksia on sijoitettu viiden parhaimman luottoluokituksen saaneen maan joukkovelkakirjoihin. Niiden korot ovat olleet laskusuunnassa.

Suomelle ei seurauksia

Valtionvarainministeriö julkisti Kreikan vakuussopimuksen pikaisesti, kun korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti sen olevan lähes kokonaan julkinen. Ainoastaan sopimuskumppaneina olevien pankkien nimet salataan.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ei usko, että papereiden julkistamisella on merkittäviä seurauksia Suomelle.

Urpilaisen mukaan Kreikkaa on informoitu päätöksestä, mutta esimerkiksi maan valtiovarainministeri ei EU-kokouksessa Brysselissä ottanut asiaa esille. Urpilaisen mielestä EU-kuvioissa on totuttu siihen, että maiden lainsäädännöt ovat erilaisia ja tehtyjä linjauksia joudutaan muuttamaan.

- Ehkä meidän kumppanimme arvostavat sitä, että halusimme aluksi noudattaa heidän toivettaan. Ja kun KHO totesi, että lainsäädäntö edellyttää laajempaa julkisuutta, toimimme sen mukaan.

Urpilainen painotti tiedotustilaisuudessa, että valtiovarainministeriö ei missään vaiheessa vastustanut julkistamista, vaan toive tuli sopimuskumppaneilta. Hänen mukaansa KHO:n toisenlaiseen päätökseen oltiin myös valmiita.

Espanjan vakuussopimuksen tilannetta Urpilainen pitää melko erilaisena, koska Espanjan sopimuksesta on alun perinkin julkistettu laajempia osia.

Avoimuus tärkeää

Oikeusoppineet ovat tyytyväisiä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun. Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mielestä oikeuden vahva viesti on, että julkisuuslaki pitää ottaa vakavasti.

- Tässä tehtiin selväksi se, että julkisuuslain soveltaminen edellyttää mahdollisimman laajaa julkisuutta. Viranomaisilta on päässyt vähän unohtumaan, että tällainen laki meillä on.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätös velvoittaa julkiseksi kymmeniä uusia sivuja yli satasivuisesta vakuussopimuksesta.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toivoo, että ratkaisu toisi lisää avoimutta EU:n talouskriisin hoitoon.

(MTV3 - STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.