Mainos

Kriisikunnat huutavat valtiota apuun

Kuntaliitto varoittaa kuntien talouden olevan paikoin niin huonossa jamassa, että peruspalvelut ovat pian vaarassa. Kuntaliitto vetoaakin, ettei tärkeimmistä investoinneista vetäydyttäisi.

MTV kertoi eilen Kymmenen uutisissa, että yhä useampi kunta on ajautunut lomautusten ja irtisanomisten seurauksena syvään taloudellisen ahdinkoon. Esimerkiksi Pietarsaaren alueella joka kolmas työpaikka on tällä hetkellä vaakalaudalla.

- Muutokset ovat todella rajuja ja moni kunta on poikkeuksellisen suurissa vaikeuksissa, myöntää Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Kunta kriisiytyy tilanteessa, jossa sen tulopohja romahtaa äkillisen rakennumuutoksen tai muun vastaavan syyn seurauksena. Tällöin valtio asettaa kuntaan työryhmän, joka selvittää kunnan mahdollisuudet selvitä talousvaikeuksistaan. Kyseisen kunnan valtuusto käsittelee työryhmän selvityksen, jonka pohjalta päätetään jatkotoimenpiteistä.

90-luvulla säädettiin ns. "perälautalaki", jonka avulla esimerkiksi ahdinkoon joutuneen Karkkiilan kaupungin taloutta pyrittiin vakauttamaan. Nykyisen kunta-ja palvelurakennehankkeen puitelain avulla pyritään välttämään vastaavat tilanteet. Lisäksi apunakeinoja ovat valtion myöntämät harkinnanvaraiset rahoitusavustukset, joilla ongelmiin joutuneita kuntia pyritään auttamaan yhdessä kuntien omien elvytystoimenpiteiden kanssa. Kaikki halukkaat kunnat eivät kuitenkaan harkinnanvaraisten tukien piiriin pääse.

- Arvioin, että kun päätökset kuntien harkinnanvaraisista avustuksista tullaan joulukuun alussa tekemään, sitä saa noin 50 kuntaa. Eli läheskään kaikki kunnat, jotka sitä ovat hakeneet, eivät tule sitä saamaan, varatoimitusjohtaja Kietäväinen kiteyttää.

Kuntien veropohja heikkenee selvästi

Kriisikuntien määrä väheni voimakkaasti kuntaliitoksien takia. Rahaa jakoon on kuitenkin liian vähän ja ensi vuodelle harkinnanvaraisten avustusten määrä pienenee 5 miljoonalla eurolla.

- Näin ei voi tapahtua, kun talous tiukkenee. Päinvastoin, ensi vuonna tarvitsemme ongelmakuntien auttamiseksi tilapäisrahoitusta enemmän, minkä vuoksi on tärkeää, että viimeistään ensi vuoden lisäbudjetissa tulisi lisää rahaa. Budjettiin tällä hetkellä varatulla 15 miljoonalla ei millään pystytä selviämään kuntien talousongelmista.

Kuntaliitto on ollut vuosittain mukana tekemässä eri ministeriöiden kanssa arvioita valtion budjettiin. Kuntien peruspalvelubudjetti valmisteltiin tilanteessa, jossa yleinen taloustilanne näytti aivan erilaiselta. Nyt lukuja on arvioitu merkittävästi alaspäin.

- Esimerkiksi verotulojen osalta arviot näyttävät ensi vuodelle selvästi heikommilta. Peruspalvelubudjetissa arveltiin vielä elokuussa, että verotulot kasvavat vielä ensi vuonna peräti 5, 2 prosenttia, kun tilanne on kuitenkin se, että kasvu jäänee alle yhden prosentin. Pahimmillaan 2010 kuntien verotulojen kasvu kääntyy miinusmerkkiseksi. Tilanne on tuolloin erittäin huolestuttava.

Kietäväinen arvioi, että kuntien velkaantumisaste nousee vuoteen 2010 mennessä voimakkaasti. Toisaalta paineet kuntien tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien korottamiseksi kasvavat.

- Kun valtio miettii eri toimenpidekokonaisuuksia, on yksiselitteisesti ja selkeästi sanottava että valtion on lisättävä kunnille valtionosuuksia viimeistään vuonna 2010, mutta jo 2009 loppupuolella harkinnanvaraisia avustuksia todennäköisesti tarvitaan. Muutoin kuntien palveluja ei kyetä turvaamaan, Kietäväinen summaa.

Kuntien omat tehostamistoimenpiteet eivät varatoimitusjohtajan mukaan missään tapauksessa yksin riitä kuntien talouden pelastamiseksi. Kaikkia teollisuudessa tapahtuneiden rakennemuutosten vaikutuksia ei myöskään vielä tiedetä, sillä ne ilmaantuvat viiveellä. Myös viennistä riippuvaiset toimialat ovat erityisen herkässä tilanteessa mm. Suomen satamakaupungeissa.

Keskimäärin kuntien tilanne on vielä parampi kuin 90-luvun talouskriisin synkimpinä vuosina. Kuitenkin paikoittain ollaan 90-lukuakin pahemmassa tilanteessa: esimerkiksi Pietarsaaren seudulla joka kolmas työpaikka on tällä hetkellä vaakalaudalla.

- Valitettavasti yleinen arvio on se, ettei kriisin pohjaa ole vielä nähty. Mitä ilmeisintä on, ettei rakennemuutoksesta kaikkia ilmoituksia ole vielä nähty. Työttömyyden lisääntyminen ovoi johtaa säästämisasteen nousuun ja siten palvelusektorin ahdinkoon. Toinen kysymys on, miten käy naapurimaan Venäjän talouden, jos ruplan arvo heikkenee olennaisesti. Missään nimessä pohjakosketusta ei ole saavutettu, Kietäväinen sanoo.

"Investointeja ei saa jättää pois"

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja painottaa, että kunnissa tehtävillä investoinneilla on keskeinen rooli kuntien pelastamistalkoissa.

Kuntien investoinnit ovat tänä vuonna noin 4 miljardin euron luokkaa.

- 90-luvun alun talouskriisissä tapahtui niin, että kuntien investoinnit jouduttiin vetämään alas. Tällä kertaa olisi hyvin järkevää, että kunnat pyrkisivät pitämään kiinni etenkin kaikkein välttämättömimmistä investoinneista, koska investointitarpeet eivät katoa mihinkään, vaikka talous heikkenee. Nyt vaan investoinnit pystytään tekemään halvemmalla kuin noussuhdanteen aikana.

Kietäväinen muistuttaa, että kunnat voivat tukea pulassa olevaa rakennusalaa jatkamalla välttämättömiä investointeja. Hänen mukaansa on myös tärkeää, että valtio omalta osaltaan tarkistaisi vuokra-asuntojen korkotukiehtoja ja panostaisi esimerkiksi kuntien homekoulujen peruskorjaamiseen. Valtio on vetäytynyt tällaisista hankkeista lähes kokonaan.

- Tämä on vähän ikävää huutaa valtiota koko ajan apuun, mutta kuntatalouden heikkenemisen jyrkkyys ja vauhti on sitä luokkaa, että on syytä sanoa ihan suoraan, että kunnat eivät siitä yksin selviä, jollei valtio tule selvästi suuremmalla panoksella apuun.

Kietäväinen näkee, että edessä on nyt kaksi vaihtoehtoa: Ensimmäinen on se, että valtio vähentää kuntien tehtäviä merkittävästi vähentämättä kuitenkaan kuntien valtionosuuksia, johon ei ole juuri poliittista tahtoa. Toinen vaihtoehto on kuntien veropohjan vahvistaminen.

Valtio leikkasi vuosina 1997-2003 verovähennyksillä kuntien verotuloja 800 miljoonaa euroa.

- Meillä on niin sanotusti valtiolta saamatta 800 miljoonaa euroa kuntien veropohjaleikkauksia. Tässä tilanteessa, kun kuntatalous näyttää näin dramaattisesti heikkenevän parin seuraavan vuoden aikana, tällaista rahaa kipeästi tarvittaisiin, Kietäväinen kiteyttää.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.