Mainos

KRP vastakaappauksia myyvästä suomalaisyrityksestä : "Me haluamme olla kaukana siitä"

Kotimainen turvallisuusalan yritys Suomen erikoisturvaryhmä Oy tarjoaa lapsen vastakaappauspalvelua. 

– Jos huomaat lakimiehesi kanssa ettei palauttamisprosessi etene ja lapsen takaisin saaminen tuntuu toivottomalta, voitte ottaa yhteyden meihin. Me Scandinavian Child Rescue Servicessä olemme perehtyneet kaapattujen lapsien takaisin noutoon.

Näin vuonna 2011 perustettu Suomen erikoisturvaryhmä Oy mainostaa alle 16-vuotiaan lapsen vastakaappauspalvelua nettisivuillaan.  

Käytännössä palvelu tarkoittaa sitä, että yritys voi hakea yksinhuoltajuuden saaneen vanhemman lapsen esimerkiksi kriisialueelta. Yritys on Turun Sanomien mukaan valmis hakemaan ex-puolison kaappaaman lapsen jopa Syyrian Isisin valtaamilta alueilta. 

Keskusrikospoliisi suhtautuu lapsen vastakaappauspalveluun jyrkästi. Ylikomisario Lars Henriksson sanoo, ettei hän ole koskaan asioinut kyseisen yrityksen kanssa.

– Me haluamme olla kaukana siitä. Meidän toiminta perustuu lakiin ja kansainvälinen toiminta myös vallitseviin sopimuksiin. Me tehdään normien mukaista toimintaa, Henriksson sanoo.

Eettisesti arveluttavaa

Henriksson painottaa, että vastakaappauksiin liittyy paljon eettisiä ja juridisia ongelmia. 

– Jos ajatellaan, että isä on vienyt lapsen johonkin toiseen valtioon. Toisen valtion lainsäädännön näkökulmasta saattaa olla, että huoltaja onkin se isä. Se, että ollaan suomalaisia, ei tarkoita, että olemme joka asiassa aina oikeassa, Henriksson sanoo.

Hän myös huomauttaa, että vastakaappaus voi hyvin olla rikos maassa, jossa se tehdään.

Henriksson painottaa, että kaikessa lapsiin liittyvissä asioissa on aina tarkasteltava ensin sitä, mikä on lapsen edun mukaista. 

– Toisen vanhemman etu ei välttämättä ole sama asia kuin lapsen etu.

Liittyy usein huoltajuuskiistoja

Kun lapsi on kaapattu ulkomaille, poliisin tehtävänä on tehdä esitutkinta ja paikantaan lapsen sijainti. Lasta etsitään Schengenin ja Interpolin etsintäkuulutusjärjestelmillä. 

– Kun lapsi onnistutaan paikallistamaan, siinä vaiheessa poliisin rooli päättyy ja sitten tulee lapsen palauttamisasia, jossa viranomaisena on oikeusministeriö, mikäli kohdemaa on allekirjoittanut Haagin (lapsikaappaus)sopimuksen.

Jos kohdemaa ei ole mukana Haagin sopimuksessa asian hoitaa ulkoasianministeriö. Henrikssonin mukaan lapsikaappaustapauksiin liittyy usein huoltajuuskiistoja ja niihin liittyviä oikeusporsesseja, joita voi olla meneillään sekä Suomessa että toisessa valtiossa.

Hän painottaa, että ensisijainen pyrkimys on sovinnollisuus: Jos lasta ei palauteta sovinnollisesti ja lapsen edun mukaisesti, puuttuu KRP toimintaan.

– Asioilla on taipumus monimutkaistua sitten ja ihmissuhteet saattavat tulehtua entisestään.

Lapsikaappaustapauksia tulee Keskusrikospoliisin tietoon melko harvakseltaan, Henriksson sanoo. Hänen kokemuksensa mukaan lapsikaappaukset ovat viime vuosina vähentyneet.

Eri viranomaisten tilastot lapsikaappausten määrästä saattavat vaihdella, koska lapsikaappauksia voidaan myös käsitellä pelkkänä palauttamisasiana. Kaapatut Lapset ry:n kokoamien tilastojen mukaan viime vuonna Suomesta kaapattuja lapsia oli 23 lasta.

Myös omatoimisia vastakaappauksia

Henriksson sanoo, että hänen tiedossaan on myös tapauksia, joissa huoltaja on omatoimisesti tehnyt vastakaappauksen.

– Emme lähde ketään neuvomaan ja ohjaamaan miten sellaisessa tilanteessa pitäisi menetellä.

Lapsikaappauksia on tehty Henrikssonin mukaan sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella, esimerkiksi Lähi-itään, Afrikan maihin, Venäjälle ja Yhdysvaltoihin on tehty kaapattu Suomesta lapsia. Yksikään maa ei korostu tilastoissa.

– Hankalimmat ovat ne maat, jossa isä on sikäläisen uskonnon mukaan velvollinen kasvattamaan lapsesta tunnollisen uskovaisen. Tämä velvollisuus on hyvinkin voimakas ja suku painaa päälle. Ne ovat hankalia valtioita lapsen palauttamisen osalta, varsinkin jos äiti on täällä.

Lapsikaappausten kesto vaihtelee Henrikssonin mukaan paljon. Joskus tilanne saadaan selvitettyä nopeasta, joskus se taas kestää jopa vuosikymmeniä ja lapsi ehtii aikuistua. Lapsen palauttamisasiat raukeavat lapsen täyttäessä 16 vuotta.

Turun Sanomien mukaan myös ulkoasianministeriö ja oikeusministeriö pitää Suomen erikoisturvaryhmän tarjoamaan palvelua epäilyttävänä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.