Mainos

Kuinka terroristijohtajat ja muut rikolliset pääsevät Suomeen?

Iltalehti uutisoi tänään somalialaisen terroristijärjestön al-Shabaabin johtajan käyneen Suomessa vuonna 2009.

Wikileaksin vuotamassa Yhdysvaltain Ruotsin-lähetystön viestissä kerrotaan, että al-Shabaabin tunnettu hengellinen johtaja Hassaan Hussein kävi vuonna 2009 Pohjoismaissa.

Ruotsalaisen Expressen-lehden haastattelemat somalinuoret ihmettelivät, miksi nuoria taisteluihin värväämään saapuneelle johtajalle oli myönnetty viisumi.

Rajavartiolaitoksen komentajakapteeni Kimmo Ahtonen kertoo, että jos rikolliselle on myönnetty aito viisumi, ei maahantuloa Suomeen voida käytännössä estää.

– Tietyllä tasolla henkilön taustat on silloin jo selvitetty. Viisumeita kuitenkin myönnetään niin paljon, ettei kaikkien taustoja voida tarkistaa pohjamutia myöten.

– Rajavartiolaitoksen näkökulmasta jos henkilöllä ei ole rekisterimerkintöjä, jotka estävät rajanylityksen, niin maahantuloon ei voida puuttua.

– Jos vaikka venäläinen rikollinen haluaa maahan, hänellä on viisumi ja rikokset ovat tapahtuneet vain Venäjällä, niin meillä ei ole mitään mahdollisuutta puuttua asiaan. Jos rikokset sen sijaan yhdistyvät Suomeen ja on voimassa oleva etsintäkuulutus, niin sitten otetaan kiinni.

Schengen-alueen sisällä valvonta vaikeaa

Valtaosa EU-maista kuuluu niin sanottuun Schengen-alueeseen, jonka sisärajoilla ei ole järjestelmällistä rajanvalvontaa. Lisäksi alueeseen kuuluvat Norja ja Sveitsi.

Jos terroristi tai muu rikollinen tulee Suomeen Schengen-alueen sisältä, ei rajalla todennäköisesti tarkasteta hänen taustojaan.

– Järjestelmällisen rajavalvonnan tilalla on tällöin niin sanottuja korvaavia toimenpiteitä. Tärkein niistä on ulkomaalaisvalvonta.

– Maahantuloalueilla ja niiden läheisyydessä valvonnasta vastaa rajavartiolaitos, mutta päävastuu on poliisilla. Sisämaassa poliisi hoitaa ulkomaalaisvalvonnan.

– Ulkomaalaisvalvonta tarkoittaa normaalia partiointia. Kun tavataan ulkomaalainen, pistokoemaisesti katsotaan paperit ja tarkistetaan, onko edellytyksiä oleskella Suomessa tai Schengen-alueella ylipäätään.

– Jos järjestelmät ilmoittavat, että henkilöllä on maahantulokielto tai jokin muu ongelma, otetaan henkilö kiinni. Joko henkilö käännytetään, viedään oikeuteen tai joissain tapauksissa vireille laitetaan turvapaikkahakemus.

– Schengen-sisärajalla ainoa viranomainen, joka tekee säännöllisiä tarkastuksia, on tulli. He kuitenkin keskittyvät tavaraliikenteeseen ja siihen, mitä on ihmisten mukana.

– Jos tullitarkastuksessa herää epäilyksiä, niin tulli ilmoittaa meille tai poliisille. Pääsääntöisesti poliisille.

Rajavartiolaitos tekee poliisin ja tullin kanssa tiivistä yhteistyötä.

– Suomen mittakaavassa hommia tehdään niin sanotun PTR- eli poliisi-, tulli- ja rajavartiolaitosyhteistyön puitteissa. Meillä on joko samat tietokannat laitteissa tai käytämme toistemme tietokantoja.

– Schengen-alueella taas on SIS-rekisteri, johon kaikki maat syöttävät samankaltaista tietoa.

Kuka määrittelee kenet terroristiksi

Rajavartiolaitoksen Ahtonen sanoo, että terroristien määrittely on hankalaa. Sen takia joku saattaa päästä joltain rajalta läpi, vaikka jäisi toisella rajalla kiinni.

– Terrorismin määrittely on siinä mielessä hankalaa, että tietty taho voi olla määritellyt henkilön terroristiksi, mutta jonkun EU-maan näkökulmasta hän ei ole terroristi.

Suojelupoliisin viestintäpäällikkö Liinu Lehto-Seljavaara kertoo, että Schengen-alueen sisältä tulevaan terroristiin tai rikolliseen on miltei mahdotonta reagoida.

Suojelupoliisi saattaa seurata tunnettuja terroristeja, jos heidän saapumisestaan Suomeen on olemassa tiedustelutietoja.

– Yleisellä tasolla pysyen voin kertoa, että tietenkin kansainvälisen tiedonvaihdon kautta saadaan tiedustelutietoa terrorismintorjuntaan.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.