Mainos

Kuka saa osallistua perjantain lakkoon? – Työoikeuden professori vastaa

Työmarkkinajärjestöt ovat kehottaneet jäseniään osallistumaan sankoin joukoin mielenilmaukseen perjantaina Helsingissä. Mielenilmaus on herättänyt tunteita puolesta ja vastaan. Kuka voi sitten osallistua mielenilmaukseen ja kuka ei?

– Puolet ihmisistä varmaan hyväksyy tällaiset työelämäuudistukset ja puolet ei. Järjestöjen täytyykin ymmärtää, että kaikki eivät ole yhtymässä työtaisteluun, arvioi Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.

Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa onkin jo ryhdytty vastatoimiin ja perustettu useita ryhmittymiä, jotka kertovat työskentelevänsä perjantaina.

Perjantaina järjestettävällä mielenilmauksella vastustetaan järjestöjen mukaan hallituksen päätöksiä heikentää palkansaajien työehtoja. 

Hallitus ilmoitti viime viikolla muun muassa vuosilomaoikeuden rajoittamisesta, sairausloman palkattomasta karenssipäivästä, arkipyhien palkattomuudesta sekä ylityö- ja sunnuntaikorvauksien leikkaamisesta.

Jokainen voi osallistua halunsa mukaan

Työoikeuden professorin mukaan työmarkkinajärjestöjen kaavailemaan mielenosoitukseen voi jokainen suomalainen osallistua tai olla osallistumatta oman halunsa mukaan.

Lyhytaikaiset poliittiset työtaistelutoimenpiteet eivät kohdistu työehtosopimukseen ja siten eivät ole kiellettyjä. 

– Järjestöt tulevat ilmoittamaan omille jäsenilleen työtaistelusta ja lähtökohta on se, että järjestön jäsenillä on oikeus osallistua tällaiseen järjestön työtaistelutoimenpiteeseen. Velvollisuudesta ei sanota missään, että olisi pakko osallistua, mutta käytännössä järjestöjen jäsenillä on kuitenkin tosiasiallisia pakkoja osallistua työtaisteluun.

On kuitenkin olemassa poikkeuksellisia työehtosopimusmääräyksiä, joissa poliittinen mielenilmaus on kielletty. Tällainen löytyy esimerkiksi Team-liiton alaisesta Viestintäalojen eli kirjatyöntekijöiden, toimihenkilöiden ja jakajien työehtosopimuksesta.  

Tosiasiallisella pakolla Koskinen tarkoittaa sitä, että työpaikoilla ay-liikkeellä voi olla vahva edustus, joka velvoittaa kaikkia työntekijöitä osallistumaan siihen. 

– Lakkovahtien kautta valvotaan mitä tapahtuu. Jos vain muutama kieltäytyy, niin tosiasiallisesti heidän kanssaan varmaan jutellaan lakkoon osallistumisesta. Toivottavasti ei nyt mitään uhkailuja kuitenkaan tapahdu, koska jokainen ihminen viime kädessä itse sen päättää. Valta liittyy lähinnä siihen, miten lähinnä työntekijöitä olevat edustajat asian hoitavat, eli miten paljon suullista pakkoa siinä yhteydessä käytetään. 

Helsingin rautatientorille ei voi kuitenkaan suoraan velvoittaa osallistumaan. Rautatientorilla järjestetään mielenosoitus perjantaina päivällä.

– Mielenilmaisut voidaan toteuttaa eri tavoin. Voidaan vain lähteä työpaikalta vähäksi aikaa pois työpaikan ulkopuolelle. Tosin sitä Helsinkiin lähtövelvollisuutta eivät järjestöt voi kenellekään asettaa. Se voi perustua vain vapaaehtoisuuteen.

Entä jos ei kuulu liittoon?

– Jos ei kuulu liittoon, silloin on itsenäinen päätäntävalta. Jos työpaikalla on lakkovahteja, he yleensä valvovat vain, etteivät omat jäsenet mene työtaistelun aikana töihin. Lakkovahdeilla ei ole mitään laillista oikeutta puuttua järjestäytymättömien töihin menemiseen, Koskinen kertoo.

Järjestäytymätön voi kuitenkin osallistua myös lakkoon. Ja ilman pelkoa seuraamuksista. Suomessa on Koskisen mukaan periaate, että järjestötyötaisteluun osallistuva suojataan. Seuraamus kohdentuu vain järjestöön. Koskisen mukaan tämä koskee myös sellaista työntekijää, joka ei kuulu palkansaajajärjestöön, mutta osallistuu mielenilmaukseen.

– Meillä on sellaista oikeuskäytäntöä, että jos järjestäytymätön on liittynyt sellaiseen työtaisteluun, jonka on järjestänyt sellainen liitto, johon työntekijä voisi kuulua, niin on katsottu, että hänet voidaan rinnastaa seuraamusten määrittelyssä järjestäytyneeseen työntekijään. Tuomioistuin katsoo, että tosiasiallinen pakko on niin voimakas, että järjestäytymätöntä ei voida asettaa toiseen asemaan järjestäytyneeseen verrattuna. 

Voivatko viranhaltijat ja virkamiehet lakkoilla?

– Virkamiehillä ja viranhaltijoilla on pysyvä työrauhavelvollisuus ja he saavat osallistua vain sellaisiin työtaisteluihin, jotka koskevat työehtosopimuksen varaisia asioita. Nämä poliittiset työtaistelut ovat heiltä kiellettyjä, Koskinen valottaa.

Eli jos viranhaltijat ja virkamiehet, kuten poliisit, osallistuvat perjantaiseen mielenosoitukseen se on laiton työtaistelu, linjaa professori. 

– Toisaalta sitten laissa suojataan näitä virkamiehiä ja viranhaltijoitakin jos he osallistuvat järjestön päättämään työtaisteluun. Silloin seuraamukset kohdistuvat vain järjestöön.

Työmarkkinajärjestöt ovat osittain jo julkisuudessa ilmaisseet maksavansa mahdolliset sakot laittomasta lakosta. 

– Suomessa nämä hyvityssakot ovat olleet pieniä ja niillä ei ole ollut ennalta estävää vaikutusta. Tässäkään tilanteessa niillä ei ole siis vaikutusta. 

Koskinen uskookin, että perjantain mielenilmaus on suuri.

– Palkansaajajärjestöjen tavoitteena on nyt todella laaja mielenilmaisu. Uskon, että he sen pystyvät toteuttamaan.


Päivitys 14.9.2015 klo 14:10: Lisätty tieto, että on olemassa poikkeuksellisia työehtosopimusmääräyksiä, joissa poliittinen mielenilmaus on kielletty.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.