Mainos

Kuka taulapää ylipäätään suuntasi tänne pohjoiseen? Uutuusteos listaa suomalaisten käsittämättömimmät mokat

Suomalaisilla ei ole koskaan mennyt kovin vahvasti. Tai jos onkin mennyt, mokia on tehty oikein olan takaa. Näin on, mikäli tuoretta Tuhansien mokien maa -kirjaa on uskominen.

Vesa Sisätön meikäläisiä mokailuja vuosituhansien taivalluksen aikana luotaava uutuusteos alkaa tylysti. Ensimmäinen suuri virhe on se, että ihmiset ylipäätään tulivat tähän kolkkaan maapalloa.

Miksi ihmeessä asumme näin pohjoisessa, karussa ja pahasäisessä maassa? Katse on luotava kaukaisiin esi-isiimme. Enää emme valitettavasti tiedä, keitä tarkkaan ottaen olivat ne taulapäät, jotka päättivät suunnata kohti pohjoista.

Sisättö tiivistää koko Suomen historian eri moka-aikakaudet kirjassaan osuvasti.

Ruotsin vallan aikana, kun Suomessa mokattiin, useimmiten se oli oma moka. Sen jälkeen, kun Suomesta tuli osa Venäjää, asema autonomisena suuriruhtinaskuntana antoi vapaammat kädet mokaamiseen. Ja se näkyi. Varsinainen erehtymisen vapaus seurasi valtiollisesta itsenäisyydestä. Suomessa on harvoin mokailtu niin raskaasti kuin lyhyenä ajanjaksona 1917–22. Kun Suomi vaurastui lujasti 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, mokaamisen volyymi kasvoi. Nyt hukattiin miljoonien sijasta miljardeja!

Hiukan huolestuttavaa on se, että 2000-luvulla isojen käsittämättömien mokien määrä näyttäisi olevan kasvussa.

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä saa täystyrmäyksen August Ahlqvistiltä. Syntyy maamme ensimmäinen someraivo. Paha moka, August.

Tässä se pahin sitten on

Koko Suomen historian 1900-lukua värittää yksi kammottava erehdys: vuoden 1918 sisällissota.

Suomi oli itsenäistyessään ryhtynyt heti tappamaan omia kansalaisiaan. Alku ei siis todellakaan näyttänyt hyvältä. Sisällissodassa ja sen jälkiselvittelyissä kuoli kaikkiaan noin 36 600 suomalaista, joista punaisia oli runsaat 27 000. Tämä oli noin prosentti maan väestöstä.

Espanjan sisällissodassa 1930-luvun lopussa kuoli sama suhteellinen määrä, eli noin prosentti väestöstä, mutta espanjalaisilla tappamiseen meni kolme vuotta. Suomalaiset hoitivat homman kuukausissa.

Sisättö muistuttaa, että yritys tehdä sittemmin Suomesta kuningaskunta, oli lähinnä nolo. Samaan hengenvetoon kirjan yksi kuuluisista mokista on se, että kansa ja poliittinen johtokaan eivät ottaneet uskoakseen sodan mahdollisuuteen loppuvuonna 1939. Miten kävi?

Sota-aikaan liittyy myös toinen suurensuuri erehdys.

Venäjälle hyökkääminen on lähes aina virhe. Vain mongolit 1200-luvulla menestyivät Venäjän valtaamisessa, mutta he tulivatkin idästä. Itsenäinen Suomi oli pikkuvaltio ja Neuvostoliitto suurvalta. Miten pieni Suomi kuitenkin tuli hyökänneeksi itään kesällä 1941?

Toimittaja, kriitikko ja tietokirjailija Sisättö on tehnyt hyvää jälkeä kädessä olevan uutuusteoksen historiallisia tekstejä laadittaessa. Kiemuraiset aiheet on esitetty tarkoilla faktoilla ryyditettyinä ja vain tarpeellisen määrän mutkia oikoen.

Tähän kerrottakoon kirjasta löytyvä historiallinen moka ja emäkämmi, joka liittyy Viipurin puolustukseen 1944.

Viipuria puolustamaan lähetetyllä prikaatilla ei ollut tarpeeksi ammuksia. Puna-armeijan jo ollessa Viipurin esikaupungeissa, ammusten päällä istunut Rautakorven ampumatarvikekenttämakasiini ei suostunut antamaan kutiakaan, koska hakijoilta puuttui tietty kaavake.

Lopulta ammuksia saatiin konekivääreillä omia uhkaamalla, mutta liian myöhään. Kaiken hyvän lisäksi tykin kranaatit olivat vääriä.

Aku Ankkako hauskin?

Sisättö on mahduttanut varsin humoristiseen teokseensa esimerkkejä, joista varsinkin lähemmäs nykypäivää sijoittuvat ovat asianosaisille ja muillekin kipeän totta.

Ja ehkä jotkut niistä tarpeellisiakin palauttaa jälleen mieliin.

Yksi niistä on Turun tauti, jossa kaupungin omat päättäjät sallivat repiä alas kaupungin historiallisia rakennuksia ja rakentaa niiden tilalle betonista ja lasista. Asukkaiden vastustuksesta huolimatta. Liittyypä tähän 80-luvulle jatkuneeseen kehitykseen korruptiotakin.

Suomi muistetaan maailmalla yhä maana, jossa Aku Ankka on kielletty siveettömänä julkaisuna. Kas kun Ankat seikkailevat sarjakuvassa ilman housuja, ja siitäkin voisi mutista, että Akun ja Iineksen seurustelu on jatkunut vuosikymmeniä ilman virallistettua liittoa.

Suomen osallistuminen euroviisuihin oli kovan luokan moka. Kojon nuku pommiin sai nolla pistettä.

Sisätön kirjassa mainitaan BBC:n vakiokommentaattorin vaatineen Suomelle miinuspisteitä, koska kappale oli koko viisuhistorian luokattomin.

Uuden vuosituhannen kovin?

– En ollut näitäkään muistioita pyytänyt, ja ne tulivat minulle yllätyksenä.

Siinä kuuluisat maamme ensimmäisen naispääministerin sanat, jotka sinetöivät Anneli Jäätteenmäen pääministeriuran.

Jäätteenmäki oli myrskyn silmässä Irak-vuodoksi kutsutussa jutussa keväällä 2003. Jäätteenmäki yritti käyttää Irakiin mahdollisesta sodasta käytävää vääntöä vaaliaseena. Jäätteenmäki sai presidentin kansliasta salaisia papereita Paavo Lipposen Yhdysvaltain-vierailusta. Näillä tiedoilla hän halusi läimäistä Lipposta.

Vuoto kaikkine valheineen paljastui ja Annelin ura pääministerinä oli ohi.

Sisättö nostaa pöydälle myös aina vaikeat IT-hankkeet.

Yksi on valtion asiakirjahallinnan siirto digiaikaan, Valda-hanke. Se alkoi 2007 ja keskeytettiin 2012. Rahaa paloi 9 miljoonaa. Noin puolet laskettua enemmän.  

Toinen tietotekninen moka on Ajoneuvohallinnon PALKO. Hankkeen arvioitiin maksavan 15–27 miljoonaa euroa, mutta 10 vuotta myöhemmin sen todettiin maksaneen lähes 50 miljoonaa euroa. Lisäksi se oli osin yhä kesken.

Yhä käynnissä olevista vastaava on pääkaupunkiseudun ja HUSin yhteinen potilastietohanke Apotti.

Esisuunnitteluvaihe alkoi 2011, ja tosissaan projektia on toteutettu vuodesta 2013 eteenpäin. Budjetti on jo kasvanut noin 350 miljoonasta eurosta yli puoleen miljardiin. Apotin hinnalla saisi noin neljä lastensairaalaa, Sisättö kirjoittaa.

Kanadalainen Stephen Elop pelastaa Suomen kännykkäjätin Nokian ja suuren määrän työpaikkoja. Toisin kävi. Kaikki alkoi siitä, kun Symbian käyttöjärjestelmä vanheni ja Nokialla naureskeltiin ensimmäiselle iPhonelle. Nokia vaihtoi käyttöjärjestelmäksi Windows Phonen ja sen markkina-arvosta katosi kahdessa päivässä 5,7 miljardia.

Sen jälkeen Lumia ei enää kyennyt pelastamaan mitään ja Microsoft osti koko puhelinliiketoiminnan.

Parasta aikaakin tapahtuu isoja mokia. Sisättö kertoo säästäneensä tulevaisuuteen esimerkiksi Talvivaaran, Olkiluoto kolmosen ja Länsimetron.

Jutussa kursiivilla kirjoitetut kohdat ovat suoria lainauksia Sisätön kirjasta.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.