Mainos

Kullanhuuhdonnan suosio kasvaa: "Lapiossa voi olla oikotie onneen"

Lapin kullanhuuhtojat ovat kohauttaneet pian ilmestyvällä mieskalenterilla, jossa pohjoisen vaskoolimiehet poseeraavat vähissä vetimissä. Kalenteri voi lisätä kiinnostusta kairojen kultamiehiä kohtaan, mutta ajan suosio on ollut muutenkin kasvussa tiukentuneesta kaivoslaista huolimatta.

Lapin kullankaivajien liitossa on reilut 3500 jäsentä, ja pelkästään viime kesän aikana liitto sai 300 uutta jäsentä. Uutisissa on kerrottu kullan maailmanmarkkinahinnan rivakasta noususta, mutta liiton puheenjohtaja Kai Rantasen mielestä hinta ei ole ainoa syy suosioon.

– Kullan hintaa enemmän meidän toimintaa vaikuttaa se, millaisia kultahippuja löytyy. Silloin, kun kerrotaan tuollaisesta suurimpiin löydettyihin lukeutuvasta kultahipusta, meidän jäsenmäärässä näkyy piikki. Moni kokee, että tuossa voisi olla minunkin oikotieni onneen. Se saattaa olla jo seuraavassa lapiollisessa, Rantanen sanoo.

Liitto tarjoaakin jäsenmaksua vastaan vapaata lajin harrastamista seitsemällä valtauksellaan.

Rantasen mukaan yleensä joka kesä löydetään vähintään 100 grammaa painava kultahippu. Tänä vuonna saatetaan jäädä pienempiin saaliisiin. Tänä kesänä löydetty 50-grammainen kultapala on markkinahinnaltaan reilut kaksituhatta euroa.

– Keräilijät saattavat maksaa näyttävistä hipuista jopa kymmenkertaisen hinnan. Onpa 250-grammaisesta kimpaleesta täällä tarjottu rivitalo-osaketta Ivalosta, Rantanen muistelee.

Kaivoslaki uhkaa lopettaa kullankaivuun Lemmenjoella

Harrastusmainen huuhdonta keskittyy Ivalon lähialueille ja vajaat sata ammattimaista kullankaivajaa ahkeroi enimmäkseen pohjoisempana Lemmenjoella. Viime vuonna voimaan tullut kaivoslaki vaatii, että kullan kaivaminen Lemmenjoen varressa tulee lopettaa kahdeksan vuoden kuluttua.

– Päätös oli meille täysi yllätys. Kymmenen vuotta sitä lakia hinkattiin ja meidätkin otettiin mukaan valmisteluun. Meille annettiin ensimmäisen asteen sudoku-ristikon kaltaisia lausuntotoiveita jostain mitättömistä asioista. Siinä taustalla valmisteltiin kaiken aikaa kullankaivuun lopettamista Lemmenjoella. Sotakorvauksien jälkeen ensimmäistä kertaa Suomen oikeushistoriassa oikeudet otettiin pois takautuvasti ja ilman mitään korvauksia.

Vaskooliväkeä kismittää se, että samaan aikaan suuret, kansainväliset kaivosyhtiöt saavat helposti louhintalupia pitkin Pohjois-Suomea.

– On siinä ristiriita. Kun toimitaan isolla rahalla, se katsotaan yhteiskunnallisesti merkittäväksi ja positiiviseksi asiaksi. Me täysin kotimaiset toimijat olemme tarpeeksi pieni ryhmä, jotta meitä voi potkia päähän, Rantanen purnaa.

– Tämä on ainutlaatuinen ja harvinainen kulttuuriperinne. Yhteiskunnan pitäisi olla tukemassa tällaista toimintaa eikä estää sitä. Missään muussa EU-maassa ei ole mahdollista kaivaa ammattimaisesti ja tuloksellisesti kultaa. Tätä ei voi siirtää halpatuotantomaihin.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.