Mainos

Kulttuurihistorioitsija Marjo Kaartisesta vuoden tieteentekijä

Palkinnon myöntänyt Tieteentekijöiden liitto kuvaa Kaartista aktiiviseksi ja esimerkilliseksi tieteentekijäksi, joka tarttuu innokkaasti arkoihinkin tutkimusaiheisiin.

Vuoden 2006 tieteentekijäksi on valittu akatemiantutkija, dosentti Marjo Kaartinen. Palkinnon myöntänyt Tieteentekijöiden liitto kuvaa Kaartista aktiiviseksi ja esimerkilliseksi tieteilijäksi, joka tarttuu innokkaasti arkoihinkin aiheisiin.

Kaartinen on tutkinut muun muassa suomalaisten ennakkoluuloja vieraita kohtaan vuonna 2004 ilmestyneessä teoksessaan "Neekerikammo. Kirjoituksia vieraan pelosta". Aihe löytyi omaa Kenian-matkaa suunnitellessa.

- Olin jo pitkään haaveillut Afrikkaan matkustamisesta ja hyvissä ajoin ennen lähtöä luin kaiken mahdollisen, mitä suomalaiset olivat Keniasta kirjoittaneet. Löytämäni vanhat tekstit olivat niin ällistyttäviä ja hurjia juttua, että minussa syttyi kansanvalistajan innostus tiedottaa asiasta ihmisille, Kaartinen nauraa.

Kirjamessuille Kaartiselta ilmestyy hänen viides monografiansa "Arjesta ihmeisiin. Eliitin kulttuurihistoriaa 1500-1800-luvun Euroopassa". Teosta varten Kaartinen perehtyi ajan naisten kirjoituksiin, päiväkirjoihin ja kirjeisiin. Teksteistä selvisi muun muassa, että vaikka elämä uuden ajan alun yhteiskunnassa poikkesi monin tavoin nykynaisen elämästä, yhteisiäkin piirteitä löytyy: jo satoja vuosia sitten naiset kiinnittivät huomiota terveyden ylläpitämiseen ja liikkuivat innokkaasti.

- Myös suuret surut yhdistävät meitä ja tuon ajan ihmisiä. Toisin kuin aikaisemmin on ajateltu, myös uuden ajan alussa lapsia rakastettiin kiihkeästi eikä vain poikia vaan myös tyttöjä. Isien ja lasten suhteet olivat tärkeät, ja myös miehillä oli merkittävä rooli kotona, Kaartinen kertoo.

Naisen ääni hiljainen tutkimusmaailmassa

Parhaillaan Kaartinen tutkii rintasyövän historiaa. Hänen mielestään naisia yhä edelleen turhan usein syyllistetään rintasyövän hankkimisesta elintavoilla, kun se oli yleisin syöpä jo 1600-luvulla.

Kaartinen toivoo, että tämän kaltainen historiantutkimus auttaa ymmärtämään, millaiselta pohjalta olemme rakentuneet.

- Kun tulemme tietoiseksi historiasta ja tunnistamme taustallamme olevat kulttuuriset voimat, on ehkä helpompi purkaa rakenteita, jotka vaikuttavat esimerkiksi naisiin tai rotuun kohdistuvaan syrjintään. Historiasta on paljon opittavaa, kunhan vain olemme avomielisiä, Kaartinen uskoo.

Kaartinen työskentelee Turun yliopiston kulttuurihistorian laitoksella. Tieteentekijöiden liiton mukaan hän on uskaltava keskustelija, joka on kannanotoillaan vaikuttanut naisten asemaan tiedeyhteisöissä.

- Toisaalta tuntuu, että lasikatto on säröillyt, ja kulttuurihistorian alallakin useampi nainen on saanut vakituisen professuurin. Kuitenkin naisilta vaaditaan edelleen kolme kertaa pidempi ansioluettelo kuin miehiltä, eikä naisen ääni edelleenkään kuulu tutkimuksessa. Optimisti täytyy kuitenkin olla, koska parannusta on tapahtunut, Kaartinen sanoo.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.