Mainos

Kulut syövät hyväntekeväisyysrahat

Nousukausi on paisuttanut hyväntekeväisyysjärjestöjen keräystuottoja odotettua enemmän.

Kirkon keväinen yhteisvastuukeräys on seurakuntakohtaisten ennakkotietojen mukaan rikkomassa viime vuoden vajaan 30 miljoonan tuottorajan. Myös maan suurin rahankerääjä, SPR odottaa syksyn nälkäpäiväkeräyksen tuottavan tuplapotin viime vuotiseen 10 miljoonaan markkaan verrattuna.

-Vaikka viime vuoden huimaa Balkan-keräystä ei huomioitaisi, ovat lahjoitusvarat kokonaisuutena selvästi kasvaneet laman jälkeen. Kosovon kriisi toi poikkeuksellisen 90 miljoonan markan vuosituoton, mutta kyllä me tältä vuodeltakin odotamme yli keskimääräisen 25 miljoonan markan vuosisaldoa, sanoo järjestöjohtaja Gunvor Kronman SPR:stä.

Aiempaa suurempien keräyssummien takana on järjestöjen mukaan lahjoittajien kirjon kasvu. Nousukauden myötä sosiaalinen omatunto on alkanut kolkuttaa myös niillä, joilla tilipussi on paksuuntunut ja varallisuus karttunut.

-Lahjoituskulttuuri on muuttumassa, sillä perinteisesti talouden yleinen kasvu saattoi merkitä jopa lovea hyväntekeväisyyskeräysten tuottoihin. Ennen Suomessa köyhimmiltä seuduilta saatiin parhaat keräystuotot, nyt myös varakkaammat alkavat osallistua hyväntekeväisyyteen, summaa Kirkkopalveluiden diakoniajohtaja Mikko Malkavaara.

Yksittäisiä jättilahjoituksia

Nousukausi ei vaikuta muuttaneen suomalaisten hyväntekeväisyyden kohteita. Valtaosa hyväntekeväisyysvaroista kanavoituu yhä kehitysmaihin ja uskonnolliseen lähetystyöhön. Lama-aikana erityisesti vammaisjärjestöt pystyivät jopa parantamaan taloudellisia toimintaedellytyksiään, mutta hyväntekijät ole niitä nytkään unohtaneet.

-Alkuvuoden tuotot ovat kehittyneet niin, että joulusesongin odotetaan tuottavan viime vuosia isommat lahjoitukset, vahvistaa osastopäällikkö Tapani Vauhkonen Invalidiliitosta. Yksi uusi ilmiö viime vuosien keräyksissä on ollut järjestöjen mukaan se, että yksityishenkilöiden miljoonaluokan kertalahjoitukset ovat lisääntyneet.

Esimerkiksi kirkon yhteisvastuukeräyksessä myös satojen tuhansien markkojen yksittäisiä lahjoituksia on tullut useammallekin seurakunnalle.

-En tiedä ovatko rahat peräisin teknologiaosakkeista, optioista vai mistä, mutta kyllä nimettömänä annettuja isoja kertasummia näkyy melko usein. Myös testamenttilahjoitusten määrä on kasvanut, sanoo SPR:n Kronman. SPR:n keräyksiin säännöllisesti osallistuvan prototyyppi on kuitenkin keskiluokkaisessa asemassa oleva ja hoitoalalla työskentelevä nainen. Suhteellisesti eniten rahaa esimerkiksi nälkäpäiväkeräykseen tulee rannikkoseudulta, missä lahjoitusmäärä nousee noin 10 markkaan asukasta kohden.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.