Mainos

Kunnallisvaaleihin tulossa uusia nuoria ehdokkaita

Useat kuntien nuorisovaltuustoissa ja muissa nuorten vaikuttajaryhmissä toimineet nuoret aikovat asettua ehdokkaaksi syksyn kunnallisvaaleissa.

Opiskelijoita mielenosoituksessa

Valinnat ovat vielä kesken, mutta ainakin Espoon, Joensuun, Juvan, Kangasalan, Kajaanin ja Vihdin nuorisovaltuustoissa toimineita nuoria aikoo ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin. Kangasalan nuorisovaltuusto asettaa jopa oman sitoutumattoman ehdokaslistansa.

Suomessa on muutaman vuoden sisällä aloittanut toimintansa yli sata erilaista ryhmää, jotka tähtäävät nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Ryhmän perustamisesta on vähintään keskusteltu ainakin joka kolmannessa kunnassa.

Nuorten vaikuttajaryhmien toimintaan ja koulutukseen perehtynyt vt. kehittämisjohtaja Henrikki Halme Allianssi ry:stä uskoo, että ryhmistä putkahtelee tulevaisuudessa lukuisia kunnallisvaaliehdokkaita.
-Jos ei nyt jokaisesta vielä syksyn vaaleissa, niin ajan myötä varmasti. Ryhmien toimintaan osallistuu paljon niitä, jotka olisivat aiemmin hakeutuneet kunnallisiin luottamustehtäviin lähinnä poliittisten nuorisojärjestöjen kautta.

Uusi väylä politiikkaan

Halmeen mukaan nuorten vaikuttajaryhmistä on muodostunut uusi väylä poliittiselle vaikutuskentälle, kun puolueiden nuorisojärjestöt toimivat kuntatasolla entistä vähemmän. Lisäksi moni haluaa osallistua - ainakin aluksi - puolueisiin sitoutumattoman ryhmän toimintaan.
-Norjassa, jossa liikkeelle lähdettiin jo kymmenen vuotta sitten, oli huomattavissa sama trendi: nuoret ajautuivat kunnallispolitiikkaan mukaan, sanoo Halme.

Nuorten pääsemistä kunnallisvaaliehdokkaaksi rajoittaa vaatimus täysi-ikäisyydestä: 18 vuotta on täytettävä viimeistään vaalipäivänä. Nuorisovaltuusto tai vastaava voikin toimia eräänlaisena esikouluna kunnanvaltuustoon. Kaikkia ei toki poliittinen ura kiinnosta, eikä siihen tähtääminen vaikuttajaryhmien päätavoite olekaan. Tärkeämpi tavoite on kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestelmän toimintakuvion oppiminen.

Ryhmien välillä suuria eroja

Suomen ensimmäiset nuorten vaikuttajaryhmät perustettiin 1990-luvun puolivälissä, minkä jälkeen syntymisvauhti on ollut noin 30 ryhmää vuodessa. Ryhmien toimintatavat vaihtelevat suuresti. Osalla on viralliset nuorisovaalit ja kokoukset sekä edustus kunnan kaikissa toimielimissä hallitusta myöten. Jotkut taas seuraavat päätöksentekoa sivummalta ja kertovat mielipiteensä ja ideansa halutessaan tai pyydettäessä.

Myös ryhmien nimitykset ovat kirjavia. Noin puolet kantaa nimeä nuorisovaltuusto, mutta ryhmiä voidaan kutsua myös mm. nuorisoparlamenteiksi, nuorten edustajistoiksi, foorumeiksi tai nuorisoneuvostoiksi paikkakunnasta riippuen. Lähes poikkeuksetta ryhmät ovat kuitenkin kaikin puolin sitoutumattomia.

Viimeksi kuluneen vuoden aikana uusia nuorisovaltuustoja on perustettu muun muassa Kiteelle ja Vantaalle. Myös Heinolassa aloitellaan parhaillaan toimintaa. Henrikki Halmeen mukaan parhaiten ryhmät ovat toimineet 10 000-30 000 asukkaan kunnissa.
-Suuremmissa tai pienemmissä kunnissa varsinaiset nuorisovaltuustot voivat jäädä perustamatta, mutta luulen, että heillä on toisenlaisia nuorten osallisuuskuvioita.
(STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.