Mainos

Kunnat nihkeitä pakolaisten kotiuttajia

Pakolaisten kotouttamisessa löytyy yhä runsaasti pullonkauloja. Kotouttamista jarruttaa etenkin kuntapaikkojen puute. Tämän vuoksi moni oleskeluluvan saanut pakolainen joutuu odottamaan vastaanottokeskuksessa kuukausia muuttoa uuteen kotikuntaan.

- Keskimääräinen odotusaika oleskeluluvan saaneella turvapaikan hakijalla on 128 päivää, kertoo sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Mervi Virtanen.

Virtasen mielestä odotusaika on liian pitkä. Kuntapaikkajonoa on edeltänyt jo oleskelulupapäätöksen vähintään reilun puolen vuoden odottelu. Vasta muutto kotikuntaan aloittaa kotouttamisen.

- On arvioitu, että noin puolen vuoden oleilu tämmöisessä laitoksessa aiheuttaa ihmisten laitostumista ja näin heidän on paljon vaikeampi lähteä normaaliin elämään.

Pula kuntapaikoista on kestänyt jo vuosia. Tälle vuodelle sisäministeriö on asettanut TE-keskuksille tavoitteen hankkia 2000 kuntapaikkaa, joka ei sekään riitä.

Virtanen arvioi, että kuntien nihkeys vastaanottaa pakolaisia johtuu osaksi taantumasta, mutta myös koventuneista arvoista. Tässä on kuitenkin suuria alueellisia euroja. Esimerkiksi Rovaniemi on viime vuosina ottanut asukkaikseen runsaasti pakolaisia, kun taas Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta vain muutamia.

Kuntien korvaukset liian pieniä

SPR:n pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg muistuttaa, että päävastuu pakolaisten suojelusta ja vastaanotosta on valtiolla.

- Nyt pitäisi saada nopeasti hallitukselta päätös, että kuntien pakolaisten vastaanotosta saamia korvauksia nostettaisiin.

Samaa mieltä on maahanmuuttojohtaja Virtanen.

Kunnille korvataan kolmen vuoden ajan esimerkiksi pakolaisen kaikki sosiaali- ja terveyskulut. Sen sijaan laskennallisia avustuksia ei ole nostettu vuoden 1993 jälkeen. Sen suuruus yli 6-vuotiaasta on vuodessa noin 2000 euroa.

- Laskennallisten avustusten tarkoituksena on, että kunta voisi palkata henkilöstöä tukemaan pakolaisia. 2000 tonnilla ei palkata ketään, toteaa Virtanen.

Hän myös muistuttaa, että kotouttamisella rakennetaan tulevaa yhteiskuntarauhaa.

- Ei meistä kukaan halua, että meille muodostuu syrjäytyneitä maahanmuuttajaryhmiä. Me pystymme estämään sen, jos me teemme töitä sen eteen ja työhön ohjataan riittävästi resursseja, lisää Åberg.

Viime vuonna oleskeluluvan sai noin 2000 pakolaista, kun Suomeen muutti viime vuonna kaikkiaan 29 000 ihmistä. Yleisimmät syyt muuttoon ovat perhe, työ ja opiskelu.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.