Mainos

Kunnissa sairastetaan ennätysvähän - säästöä kymmeniä miljoonia

Kuntakentän sairauslomat ovat kääntyneet ennätyslaskuun. Eniten laskua on ruumiillisen työn tekijöillä. Kuntatyönantajien mukaan nykyinen päivän vuosivähennystahti tekee vuodessa lähes 60 miljoonaa.

– Näin suurta pudotusta emme ole nähneet kertaakaan sinä aikana, kun olemme seuranneet sairaslomia 90-luvun alkupuolelta, summaa Jussi Vahtera Työterveyslaitokselta.

Vuonna 2011 sairauspäiväpoissaolot vähenivät yli kuusi prosenttia vuoden takaisesta päätyen noin 17 päivään. Vähennysvauhti on noin päivän vuosiluokkaa. Päivä voi kuullostaa pieneltä, mutta mitä isompi kunta on kyseessä, sitä suurempi on kerrannaisvaikutus.

– Helsingissä päivän vähennys sairauspäiväpoissaoloissa tarkoittaa 40 000 tervettä lisätyöpäivää. Tämä tarkoittaa käytännössä sadan työntekijän lisätyöpanosta, selventää Helsingin kaupungin työterveysjohtaja Tiina Pohjonen.

Pääkaupungin henkilöstöyksikössä on laskettu, että kaupungin viime vuoden päivän kokoinen poissaolovähennys toi säästöä yli 8 miljoonaa euroa. Koko maan tasolla puhutaan kymmenistä miljoonista.

- Yhden päivän pudotus sairauslomissa tarkoittaa kuntakentällä lähes 60 miljoonaa euroa, ja tähän ei ole laskettu sijaissäästöjä, laskee tutkimuspäällikkö Margareta Heiskanen Kuntatyönantajista.

Suurista kaupungeista Espoolla, Vantaalla ja Turulla menee vielä kovempaa. Turussa työntekijät sairastivat viime vuonna edellisvuotta 2,2 päivää vähemmän. Vantaalla yllettiin 1,5 päivään, Espoossakin 1,1. Tampereella sairastettiin 0,6 päivää vähemmän. Myös Oulussa sama kehitys näkyy, mutta kuntaliitoksen vuoksi luvut eivät ole vertailukelpoisia.

Kaikki edellä mainitut kaupungit sijoittuvat lähelle Suomen kuntien keskimääräistä poissaolomäärää.

"Pelko ei selitä ilmiötä"

Kansantalouden professori Vahteran mukaan syy poissaolojen vähenemiseen ei johdu henkilökunnan nuorentumisesta eikä pelosta.

– Kunnissa työelämän ja esimiestyön laatu on parantunut. Työsuhteen epävarmuus ei ole lisääntynyt, vaikka olemme tällaisessa lama-ajassa, eli pelko jäädä sairauslomalle ei voi olla tässä takana, Vahtera sanoo.

Muita selittäviä tekijöitä Vahteran mukaan ovat ruumiillisen työn osittainen ulkoistaminen ja osasairauspäivärahan käytön lisääntyminen.

– Osasairauspäivä selittää enintään neljänneksen tästä kehityksestä. Monien raskaiden töiden ulkoistaminen on tehnyt henkilökunnasta yhä koulutetumpaa, mutta sekin selittää vain pienen osan ilmiöstä, Vahtera jatkaa.

Kuntakentällä myös viikonloppupäivät huomioidaan poissaoloja laskettaessa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.