Mainos

Kunnon kummit kateissa – kirkkoon kuuluvia kummeja vaikea löytää

Kirkkoon kuuluvien kummien löytäminen on entistä vaikeampaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun nuorista aikuisista jo noin puolet on eronnut kirkosta, eikä siis sovi kummiksi tai järjestä omien lapsiensa ristiäisiä. Asiantuntijan mukaan tilanne pahenee vuosi vuodelta. Kastettavalla lapsella tulisi mielellään olla kaksi kirkkoon kuuluvaa kummia.

Mila Alissa Mikaela kastettiin eilen Vantaan Hämeenkylän kirkossa. Vanhemmille oli itsestään selvää, että kolmaskin lapsi saa nimensä ristiäisissä, ei nimenantojuhlassa.

"Aiemmin olin Alppilan seurakunnassa, jossa kastetilaisuuksia saattoi olla vain kolmet vuodessa."

– Kuulumme molemmat kirkkoon ja ristiäiset olivat meille itsestäänselvyys, kertovat vanhemmat Katja Kempas ja Joni Leino.

Monille muille suomalaisille ristiäiset eivät ole enää itsestäänselvyys. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun nuorista aikuisista vain puolet kuuluu enää kirkkoon. Kirkostaeroamisbuumi alkoi vuonna 2003, jolloin uskonnonvapauslakia uudistettiin. Silloin monet nuoret erosivat kirkosta. Nykyään nämä saavat lapsia, joita ei kasteta. Jos kumpikaan vanhemmista ei kuulu kirkkoon, ei lastakaan voi kastaa.

– Ristiäiset vähenevät vääjäämättä yhden prosenttiyksikön vuosivauhtia. Tällä hetkellä noin hieman yli 70 prosenttia lapsista kastetaan, sanoo kirkkososiologian professori Kati Tervo-Niemelä MTV:lle.

Kirkkoon kuuluvia kummeja on myös vuosi vuodelta vaikeampi löytää. Kirkko toivoo lapselle kahta kirkkoon kuuluvaa kummia, mutta pappi voi pitää ristiäiset myös yhdellä virallisella kummilla.

– Kyllä aina silloin tällöin tulee vastaan tilanne, että kummi ei kuulukaan kirkkoon tai edes muista kuuluuko vai ei. Nykyisin papin tehtävä on tarkastaa sosiaaliturvatunnuksen perusteella onko mahdollinen kummi kirkon jäsen. Koskaan ainakaan minulle ei ole kuitenkaan tullut tilannetta, että ristiäisiä ei ole saatu pidettyä. Joku kummi on sitten löytynyt, kertoo Hämeenkylän kirkon pappi Matti Hyry.

Alueelliset erot ristiäisissä ovat pääkaupunkiseudun sisälläkin suuret.

– Täällä Vantaan Hämeenkylän kirkossa kastettiin viime vuonna vähän reilut 100 lasta. Aiemmin olin Alppilan seurakunnassa, jossa kastetilaisuuksia saattoi olla vain kolmet vuodessa, kertoo Hyry.

Kummien pitäisi rukoilla

Kummien tehtävä on kirkon mukaan tukea vanhempia kristillisessä kasvatuksessa.

– Tänä päivänä sekä kummilapset että kummit pitävät kristillisen kasvatuksen tehtävää vieraana. Nähdään kyllä, että kummi on läheinen tuki. Karkeasti ottaen joka kymmenes on sitä mieltä, että kummi on kristillinen kasvattaja. Kummin yksi tärkeimmistä tehtävistä on rukoilla lapsen puolesta ja toivoa lapselle hyvää, sanoo kirkkososiologian professori Kati Tervo-Niemelä.

Mila Alissa Mikaela sai neljä kummia, kaksi virallista ja kirkkoon kuuluvaa ja kaksi ei kirkkoon kuuluvaa.

– Kuulun kyllä kirkkoon, mutta en varmastikaan rukoile Milan puolesta. Autan mieluummin vanhempia esimerkiksi ottamalla lapsen yökylään. Minulla on paljon kummilapsia, joten tämä saa jäädä kyllä viimeiseksi, sanoo Camilla Selin.

– Minä puolestani olisin voinut vaikka liittyä kirkkoon, jos siihen olisi ollut tarvetta, sanoo toinen kummi Eija Rissanen.

Kummius on luottotehtävä

Vanhemmat ovat sitä mieltä, että kaikki kummit ovat tasavertaisia, vaikka kaksi heistä onkin kirkon mukaan virallisia kummeja.

– Ei me erotella. Meille kaikki kummit ovat tärkeitä. Heihin voi ottaa yhteyttä niin hyvissä kuin surullisissakin hetkissä. Kummius on meidän mielestä tärkeä luottotehtävä, mutta ei niinkään kirkollinen luottotehtävä, kertovat vanhemmat Katja Kempas ja Joni Leino.

Aiheesta lisää illan TV-uutisissa.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.