Mainos

Kuvahuijaukset jylläävät pakolaiskriisin aikana – näin selvität, onko kuva aito

Kärjistyneen pakolaistilanteen yhteydessä monia keksittyjä asioita on esitetty totuuksina. Näiden työkalujen avulla kuka tahansa voi selvittää, milloin kuva on sitä, mitä väittää olevansa.

Tunteisiin vetoavista uutisaiheista leviää usein faktatiedon lisäksi myös väärennettyjä kuvia ja artikkeleita, joiden tarkoituksena on kiihdyttää vastakkainasetteluja tiedon levittämisen sijaan.

Yksi tunnetuimmista esimerkeistä viime viikoilta on kuva, jossa kaksi miestä heiluttaa Isis-lippuja poliisien rauhoitellessa tilannetta. Kuva on levinnyt nopeasti sosiaalisessa mediassa ja sitä on jaettu yli 300 000 kertaa. Jotkut mediat jopa uutisoivat ”vuotaneesta kuvasta”, joka on näyttävinään totuuden pakolaiskriisitä.

Väitettiin, että kuvan miehet ovat syyrialaisia turvapaikanhakijoita. Todellisuudessa kuva on kolme vuotta vanha eikä sillä ole mitään tekemistä pakolaiskriisin kanssa.

 Siitä, että kuva on esitetty väärässä kontekstissa, uutisoivat esimerkiksi Vice, Independent ja Mirror. Mutta kun kuva kerran alkoi levitä, vaikeita uskomuksia oli enää vaikea korjata.

Oxfordin yliopiston tutkija Pete Brown listaa teknologiajulkaisu Gizmodon artikkelissa kuusi työkalua, joiden avulla on mahdollista varmistaa heti, onko kuva aito – ennen väärien uskomusten leviämistä.

Käänteinen kuvahaku

Suurilla hakukoneilla on käytössään käänteinen kuvahaku, jossa hakuja on mahdollista tehdä kuvan perusteella. Kun kuvan hakee esimerkiksi Googlella ja klikkaa auki, kuvan kokotietojen vieressä on linkki: ”hae kuvan perusteella.” Sen avulla on mahdollista etsiä, missä yhteydessä yksittäistä kuvaa on käytetty.

Käänteisen kuvahaun avulla paljastuu esimerkiksi, että kuvaa Isis-lippua liehuttavista miehistä on käytetty jo vuonna 2012.

Youtube Data Viewer

Youtube-videopalvelusta löytyy klippejä, joiden lataaja väittää olleensa silminnäkijänä jossain uutistilanteessa, mutta joka on todellisuudessa ladannut palveluun uudelleen jonkun toisen käyttäjän jo aiemmin julkaiseman videon.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin sivuilla on Youtube Data Viewer -niminen työkalu, johon voi syöttää videon osoitteen. Data Viewer selvittää, milloin videoklippi on julkaisu Youtube-palvelussa. Jos samasta videosta on monia versioita, työkalu näyttää niiden päivämäärät. Varhaisin lataus on todennäköisimmin alkuperäinen.

Jeffrey’s Exif Viewer

Kaikilla kuvilla, videoilla ja äänitiedostoilla, jotka on tallennettu digitaalisella kameralla tai älypuhelimella on Exchangeable Image File (EXIF) -tiedot, joista selviää, milloin ja missä tallenne on otettu. Tiedoista voi olla hyötyä, jos epäilee tallenteen alkuperää. Jeffrey’s Exif Viewer on työkalu, jonka avulla on mahdollista tarkastella tiedostojen EXIF-tietoja.

Foto Forensics

Foto Forensics auttaa selvittämään, onko kuvaa muokattu. Epäilyttävän kuvan tai sen url-osoitteen voi ladata Foto Forensicsiin, joka analysoi kuvan ja näyttää, mitkä kohdat vaikuttavat muokatuilta.

Wolfram Alpha

Työkalun avulla voi etsiä paikka- ja kellonaikatietojen avulla, millaiset sääolosuhteet tietyssä paikassa on tiettynä aikana ollut. Wolfram Alphasta on siis apua erityisesti sääkuvien aitouden selvittämisessä.

Karttapalvelut

Esimerkiksi katunäkymiä ympäri maailmaa näyttävä Google Street View -palvelu ja satelliittikuvia eri maantieteellisistä sijainneista näyttävä Google Earth ovat hyviä välinteitä, jos haluaa selvittää, onko kuva otettu siellä, missä sen on väitetty olevan otettu.

Välineiden avulla on mahdollista tarkastella aluetta useista eri näkökulmista ja siten selvittää, onko paikan maisema samanlainen kuin kuvassa ja miltä alueen maamerkit näyttävät. 

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.