Mainos

KUVAT: Säävuosi 2014 – lunta juhannusviikolla, pitkä hellejakso hipoi ennätystä

Vuonna 2014 juhannusviikolla satoi lunta, mutta loppukesän hellejakso venyi lähes ennätyspitkäksi. Kokonaisuudessaan vuosi on ennakkotietojen mukaan ollut yksi lämpimimmistä Suomessa.

Vuosi 2014 alkoi Suomessa jopa poikkeuksellisen lauhana. Ilmatieteen laitoksen mukaan terminen talvi käynnistyi eteläisimmässä Suomessa vasta 11. tammikuuta. Lauhan tammikuun alun jälkeen sää kylmeni kuitenkin paikoin jopa harvinaisen kylmäksi.

Kuukauden ja koko viime talven alin lämpötila, -40,7 astetta, mitattiin Utsjoella 20. tammikuuta. Edellisen kerran lämpötila oli laskenut -40 asteen alapuolelle lähes kaksi vuotta aiemmin eli helmikuussa 2012.

Helmikuu oli laajalti maan keski- ja pohjoisosassa poikkeuksellisen leuto – näillä alueilla vuodesta 1900 alkaen ainoastaan vuonna 1990 on koettu lauhempi helmikuu. Maan eteläosassakin kuukausi oli harvinaisen lauha eli tällainen toistuu keskimäärin vain kerran kymmenessä vuodessa. Lumensyvyys väheni helmikuun mittaan maan etelä- ja keskiosassa. Kymmenillä pitkäikäisillä havaintoasemilla lunta oli helmi-maaliskuun vaihteessa vähiten mittaushistorian aikana. Terminen kevät alkoi paikoin etelässä ja lounaassa jo 7.-8. helmikuuta eli talvi kesti vain neljä viikkoa.

Syynä lauhaan säähän oli suursäätilanne, jossa Atlantilla oli jatkuvasti voimakkaita matalapaineita ja virtaus kävi meille lounaasta.

– Terminen talvi tulee kaiketi tulevaisuudessa lyhenemään ja kevään tulo aikaistuu. Ilmaston lämmetessä talvet lämpenevät ja niistä tulee entistä pilvisempiä ja sateisempia sekä etelässä vähälumisempia, toteaa MTV Uutisten meteorologi Markus Mäntykannas.

Tammikuun kylmän jakson vuoksi koko talven keskilämpötilasta muodostui kuitenkin vain paikoin harvinaisen lauha.

Jo toukokuussa 30 asteen helteitä

Maaliskuu alkoi koko maassa erittäin lauhana. Näin lauha maaliskuu toistuu keskimäärin pari kertaa vuosisadassa. Ahvenanmaalla Jomalabyn asemalla mitattiin 12. maaliskuuta vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkea, +13,5 asteen, lämpötila. Kyseessä on maaliskuun alkupuoliskon korkein lämpötila ainakin 50 vuoteen. Terminen kevät oli alkanut maaliskuun loppuun mennessä maan eteläosassa ja paikoin maan keskiosassa.

Maaliskuun päättyessä lumitilanne oli erikoinen. Lumeton alue ulottui aina Pohjois-Karjalasta Oulun tienoille ulottuvalle linjalle saakka. Toisaalta taas Käsivarren Lapissa lunta oli poikkeuksellisen paljon. Maaliskuun suurin lumensyvyys mitattiin Kilpisjärvellä, 156 senttimetriä. Suurempia lumensyvyyksiä on mitattu maaliskuussa ainoastaan vuonna 1997, jolloin Kilpisjärvellä mitattiin maaliskuun lumensyvyysennätys 180 senttimetriä.

Huhtikuu oli koko maassa keskimääräistä lämpimämpi. Terminen kevät oli alkanut huhtikuun loppuun mennessä koko maassa lukuun ottamatta Käsivarren Lappia ja osia Pohjois-Lapista.

Toukokuu alkoi harvinaisen kylmänä. Kuukauden alin lämpötila, -16,3 astetta, mitattiin Kittilässä 5. toukokuuta. Kuukauden 20. päivän tienoilla säätyyppi muuttui täysin, kun hyvin lämmintä ilmaa levisi kaakosta maahamme. Lämpötila kohosi suurimmassa osassa maata hellelukemiin, maan etelä- ja keskiosassa paikoin jopa 30 asteen yläpuolelle. Toukokuun korkein lämpötila, 30,8 astetta, mitattiin Heinolassa 19. toukokuuta. Lukema uupuu vain 0,2 astetta vuonna 1995 mitatusta toukokuun lämpöennätyksestä. Useilla asemilla mitattiin asemakohtaisia toukokuun lämpöennätyksiä.

Ukkoskausi käynnistyi näyttävästi helteiden mukana, kun 19. toukokuuta laskettiin yhteensä noin 13 000 maasalamaa. Toukokuun pitkän jakson keskimääräinen salamamäärä, 8500, ylittyi siis yhden vuorokauden aikana. Kokonaisuudessaan toukokuussa salamoi kolme kertaa normaalia toukokuuta enemmän.

Hellepäiviä oli toukokuussa koko maa huomioon ottaen kaikkiaan kahdeksan, kun niitä on keskimäärin kolme. Terminen kesä alkoi kuukauden puolivälissä maan etelä- ja keskiosassa.

Toukokuun lopulla levisi jälleen koillisesta kylmää ilmaa maahamme. Sää kylmeni poikkeuksellisen rajusti, Pohjois-Karjalassa vuorokaudessa paikoin yli 20 astetta.

Kevätkuukausien eli maalis-toukokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi.

Juhannuksen alla satoi lunta

Kesäkuun loppupuoli oli poikkeuksellisen kolea eli tällainen toistuu keskimäärin muutaman kerran sadassa vuodessa. Kuukauden keskilämpötilasta muodostui suuressa osassa maata tavanomaista alempi.

Kuukauden kolein päivä oli juhannusviikolla 17. kesäkuuta, jolloin päivän ylimmät lämpötilat jäivät koko maassa alle 13 asteen ja maan itäosassa vain 5-10 asteeseen. Koleassa pohjoisvirtauksessa lumisateita tuli etelärannikolla asti. Kuukauden alin lämpötila oli Enontekiöllä Saanatunturilla samana päivänä mitattu -6,2 astetta. Kesäkuun kaikkien aikojen alin lämpötila, -7,0 astetta, on mitattu Inarin Laanilan havaintoasemalla 3. kesäkuuta 1962.

Juhannus oli laajalti harvinaisen kolea, paikoin jopa poikkeuksellisen kolea. Juhannusaaton ylin lämpötila oli enimmäkseen 10 ja 15 asteen välillä, Lapissa 5 ja 10 asteen välillä. Juhannusyönä lämpötila laski paikoin pakkaselle Suomenselän alueella ja Lapissa. Hallaa mitattiin myös Etelä-Suomessa. Kesäkuun 15.–30. päivän keskilämpötila oli monella asemalla vuodesta 1961 alkavan mittaushistorian kolein. Etelän kesäkuu oli harvinaisen pilvinen.

Lämmin heinäkuu päättyi Helena-rajuilmaan

Kylmän kesäkuun lopun jälkeen heinäkuu oli lämmin. Helteet jatkuivat poikkeuksellisen pitkään. Jossain päin maata päästiin hellelukemiin eli 25 asteen yläpuolelle 6.7.-12.8. Peräkkäisiä hellepäiviä kertyi kaikkiaan 38 kappaletta. Vuodesta 1961 alkaen tarkasteltuna näin on käynyt aiemmin ainoastaan kerran, vuonna 1973.

Heinäkuussa paikannettiin merkittävä määrä maasalamoita. Kuukauden aikana Suomessa havaittiin lähes 110 000 maasalamaa, kun heinäkuun pitkäaikainen keskiarvo on noin 59 000 salamaa.

Heinäkuu päättyi vilkkaaseen ukkospäivään, sillä heinäkuun viimeisenä päivänä Helena-rajuilmassa salamoita paikannettiin noin 22 000. Suurin 2000-luvulla havaittu vuorokausimäärä, 28 500 salamaa, mitattiin edelliskesänä 27.6.2013.

Kesän korkein lämpötila lähes 33 astetta

Kesän korkein lämpötila, 32,8 astetta, mitattiin Porin rautatieasemalla 4. elokuuta.

Elokuu oli monin paikoin harvinaisen lämmin eli yhtä lämmin elokuu toistuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Heinä- ja elokuun lämpimyyden takia myös koko kesästä tuli tavanomaista lämpimämpi. Viimeksi lämpimämpi kesä oli kuitenkin koettu suurimmassa osassa maata vuonna 2013.

Hellepäiviä oli 50, kun niitä keskimäärin on 36. Hellepäivällä tarkoitetaan tässä päivää, jolloin jossain päin maata päästään hellelukemiin. Kesällä 2013 hellepäiviä oli 52.

Kesällä 2014 oli myös yhteensä 22 päivää, jolloin maan ylin lämpötila oli vähintään 30 astetta. Määrä on suurin vuodesta 1961 alkaen tarkasteltuna. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Kouvolan Utissa, jossa niitä oli 43 eli yli kaksinkertaisesti tavanomaiseen nähden. Pisin hellejakso oli Kouvolan Utissa ja Hattulan Lepaalla, joissa hellettä oli 26 peräkkäistä päivää.

Ukkosia esiintyi touko-elokuun aikana huomattava määrä: salamoita havaittiin jakson aikana noin 200 000, kun pitkän jakson vuosikeskiarvo on noin 140 000.

– Kesän hellejakso oli hyvä esimerkki mannerilmastosta. Venäjällä oli vahva korkeapaine ja meille tuli kaakosta kuumaa ilmaa ja ukkoskuuroja. Helleputkien ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän. Myös voimakkaat ukkoskuurot yleistyvät, sanoo Markus Mäntykannas.

Uimavedetkin olivat paikoin ”hellelukemissa” eli yli 25 asteessa.

Raepäiviä kertyi viime kesänä ennätyksellisen paljon, kaikkiaan 58 kappaletta. Suurimmat havaitut rakeet olivat pesäpallon kokoisia eli noin yhdeksän senttimetrin kokoisia ja ne havaittiin Suomussalmella 31. heinäkuuta Helena-rajuilman yhteydessä. Ne olivat ennätyssuuria. Tilastoissa, jotka yltävät 1930-luvulle, ei ole varmuudella havaittu aiemmin yli kahdeksan senttimetrin kokoisia rakeita.

Myrskyjä keskimääräistä vähemmän

Syyskuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Terminen syksy oli edennyt kuukauden loppuun mennessä maan keskiosaan saakka, kun se tilastollisesti kattaa syyskuun lopussa jo koko maan eteläisiä saaristoalueita lukuun ottamatta.

Syyskuun lopulla sattuneen kylmän ilman purkauksen yhteydessä satoi ensilumi Pohjois-Karjalasta Lappiin ulottuvalla alueella. Tämä on Pohjois-Karjalassa harvinaisen varhain, muuallakin selvästi tavanomaista aikaisemmin. Paksuimmat kinokset mitattiin Posiolla, jossa lunta oli 25. syyskuuta 25 senttimetriä. Enemmän lunta on ollut syyskuussa viimeksi vuonna 1968, jolloin sitä oli Sodankylässä 30 senttimetriä.

Lokakuussa lämpötilat heittelehtivät äärilaidasta toiseen. Lämpötilat olivat vuodenaikaan nähden paikoin poikkeuksellisen kylmissä lukemissa lokakuun 22.–23. päivän tienoilla. Sää kuitenkin lauhtui nopeasti ja esimerkiksi 28. lokakuuta lämpötilat nousivat etenkin maan etelä- ja keskiosassa vuodenaikaan nähden yleisesti poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin. Porin Rautatieasemalla mitattiin jopa +14,6 astetta. Yli 14,5 asteen lukemia ei aikaisemmin ole havaittu lokakuun 22. päivää myöhemmin.

Marraskuun keskilämpötila oli Keski- ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta tavanomaista korkeampi. Maan etelä- ja keskiosassa auringonpaistetuntien määrä oli monin paikoin harvinaisen pieni.

Syyskuukausien eli syys-marraskuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata vähän tavanomaista korkeampi, lounaassa paikoin harvinaisen korkea.

Joulukuu alkoi lauhana, mutta jouluviikolla sää kylmeni. Lapissa mitattiin yli 35 asteen pakkasia vuoden viimeisellä viikolla.

Vuosi on ollut sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa yksi lämpimimmistä. Myrskyjä on Suomessa ollut keskimääräistä vähemmän.

Tilastotiedot: Ilmatieteen laitos

 

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.