Mainos

Kymmeniä ihmisiä kuolee vuosittain elinsiirtojonoon

Suomessa on lähes 400 ihmistä jotka odottavat elinsiirtoa.

Heistä kuolee vuosittain 10-15 prosenttia. Sopivaa siirrännäistä ei aina ehditä saada ajoissa, vaikka siitä tehtäisiin pohjoismainen hälytys.

Suomessa tehdään munuaisen-, maksan-, sydämen-, keuhkon-, haiman- ja ohutsuolensiirtoja. Joissakin tapauksissa elinsiirto on potilaan ainoa selviytymismahdollisuus. Suomessa tehdyistä elinsiirroista onnistuu valtaosa, vuoden kuluttua siirteistä toimii yli 90 prosenttia.

Vähäpätöisetkin osat kelpaavat luovutukseen

Elinsiirtojen lisäksi Suomessa tehdään jatkuvasti myös kudosten siirtoja. Kudossiirteitä käytetään muun muassa tapaturmien hoidossa. Kudossiirteet eivät siis varsinaisesti pelasta henkeä, mutta nopeuttavat huomattavasti toipumista.

Esimerkiksi vakavan polvivamman yhteydessä ovat potilaan nivelsiteet ja kierukka saattaneet vaurioitua niin pahasti, että vain luovutettu jänne ja kierukka mahdollistavat toipumisen ja potilaan normaalin liikkumisen.

Elinluovutuskortti edelleen hyödyllinen

Elinsiirtoon ei enää nykyään tarvita varsinaista lupaa. Lainmuutoksen jälkeen vainajan elimiä voidaan käyttää, ellei hän ole erikseen niiden käyttöä kieltänyt. Hoitohenkilökunta kuitenkin suosittelee edelleenkin elinluovutuskortin käyttöä, silloin vainajan tahto on nopeasti ja helposti selvillä.

Valtaosa suomalaisista, 92 prosenttia, tuntee elinluovutuskortin. Kuitenkin vain neljäsosa on uuden kyselytutkimuksen mukaan allekirjoittanut sen. Suomen Gallupin toteuttamaan kyselyyn haastateltiin tuhatta suomalaista tämän vuoden elokuussa.

Myös mikäli haluaa kieltää elintensä ja kudostensa käytön, on siitäkin hyvä olla kirjallinen ilmaisu. Molemmissa tapauksissa on hyvä että asiasta kertoo myös lähiomaisille.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.