Mainos

Kymmenillä tuhansilla pääsy kansalaisten yksityisiin tietoihin

Lukuisilla ammattiryhmillä on työnsä puolesta pääsy kansalaisten henkilötietoihin. Tähän ammattijoukkoon kuuluvat esimerkiksi poliisit, sairaanhoitohenkilökunta, Kelan työntekijät, kuntien sosiaalityöntekijät. Yksin sairaanhoitajia oli vuonna 2008 Sairaanhoitajaliiton mukaan työelämässä 71 500.

Kun listaan lisätään vielä yksityinen puoli, esimerkkinä vaikkapa pankkivirkailijat ja luottolaitoksissa työskentelevät ihmiset, on määrä suorastaan tyrmistyttävän suuri.

Isot viranomaisrekisterit sisältävät monesti arkaluontoista tietoa, joka kuuluu yksityisyydensuojan piiriin. Kymmenillä, jollei sadoilla tuhansilla, ihmisillä on ainakin teoriassa pääsy näihin tietoihin. Ja koska kyse on ihmisistä, ei väärinkäytöksiltäkään voida välttyä.

Viimeksi eilen Yle uutisoi tapauksesta, jossa Haartmanin sairaalan määräaikainen osastosihteeri oli katsellut luvatta lähes kahdensadan potilaan potilastietoja. Tapaus oli paljastunut sairaalan omavalvonnassa.

Valvonta parantunut

Viranomaisten mukaan luottamuksellisten henkilötietojen käyttöä valvotaankin melko tiiviisti.

Kansalaisten henkilötietoihin käsiksi pääsevien työntekijöiden tekemiä tietohakuja valvotaan sähköisten sormenjälkien avulla esimerkiksi sairaaloissa, poliisissa ja Kelan toimistoissa.

–Tietoturvallisuus on parantunut viimeisen parinkymmenen vuoden aikana merkittävästi. Nykyisin kaikista henkilötietojen tarkastuksista jää rekistereihin jälki, jonka perusteella voidaan myöhemmin selvittää, onko henkilötietoja katselleella työntekijällä ollut syy tietojen katseluun, kertoo Valviran ryhmäpäällikkö Markus Henriksson.

–Vanhaan kansio- ja mappiaikaan tietojen urkkimista oli paljon vaikeampi valvoa.

Sairaanhoidossa säännölliset tarkastukset

Sairaanhoitopuolella henkilötietojen käyttöä valvotaan säännöllisillä tarkastuksilla. Niissä valitaan sattumanvaraisesti henkilökuntaa ja tarkastetaan heidän tekemiensä henkilötietohakujen asiallisuus. Lisäksi tehdään pistokokeita esimiesten toimesta.

–Toisinaan esimiehillä herää epäilyksiä jonkun työntekijän luotettavuudesta tai kypsyydestä. Silloin saatetaan tarkastaa, millaisia hakuja työntekijä on tehnyt henkilötietorekistereihin, Henriksson kertoo.

Mikäli luvattomasta henkilötietojen käytöstä narahtaa, työntekijälle annetaan yleensä kirjallinen varoitus tai huomautus. Vakavissa tapauksissa teko voi johtaa jopa potkuihin. Esimerkiksi Kelassa työntekijä on irtisanottu henkilötietojen väärinkäytön vuoksi.

Sairaanhoitopuolella vakavissa tietojenkatselutapauksissa otetaan yhteyttä Valviraan tai aluehallintovirastoon, joiden kanssa sairaalat neuvottelevat jatkotoimenpiteistä. Näin oli toimittu myös Haartmanin sairaalan kohdalla.

Erityisen törkeissä tapauksissa aluehallintovirastot tai Valvira voivat puuttua jopa ammattioikeuden rajoittamiseen tai poistamiseen.

–Niissä tapauksissa täytyy sitten olla taustalla vähän jotain muutakin kuin tietojen urkkiminen. Silloin kyseessä on jo vakavaa potilasturvallisuuden vaarantumista, kertoo ryhmäpäällikkö Henriksson.

Rikollisessa hyötymistarkoituksessa tietoja katsellaan ani harvoin.

–Yleensä näissä tapauksissa on taustalla inhimillinen uteliaisuus. Silti intimiteettiloukkausta ei pidä väheksyä, Henriksson jatkaa.

Katso Mari Mäkisen juttu (Seitsemän uutiset 13.7.2011)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.