Mainos

Kysely: Yli puolella sairaaloista hoitotakuu hallussa

Neljännes sairaaloista arvelee, että huomenna voimaan tulevan hoitotakuun toteuttaminen tuo ongelmia. Yhtenä syynä tähän on lääkäripula.

Sairaaloista yli puolella hoitotakuun toteuttaminen on hyvin hallussa. Yli puolet Kuntaliiton kyselyyn vastanneista sairaaloista uskoo suoriutuvansa potilaiden leikkauksista hyvin tai pienin vaikeuksin lakiin kirjatuissa enimmäisajoissa.

Neljännes sairaaloista ei usko pystyvänsä tähän. Yhtenä syynä on pula lääkäreistä. Suomessa on tuhannen erikoislääkärin vaje, ja myös leikkaussalihoitajista on paikoin pulaa.

Myös julkisen terveydenhuollon kysyntä saattaa kasvaa, kun leikkaukseen pääsee kohtuullisessa ajassa ja paljon halvemmalla kuin yksityisellä puolella. Lisäksi osa sairaanhoitopiireistä ei ole varannut hoitotakuuta varten lisärahaa.

Maaliskuun alussa voimaan tuleva hoitotakuu edellyttää, että erikoissairaanhoidossa elokuun lopussa jonoissa ei saisi olla yli kuusi kuukautta jonottaneita.

Jonoja puretaan lisätöillä

Sairaanhoitopiirit pinnistelevät purkaakseen jonoja ja taatakseen hoitoon pääsyn kuudessa kuukaudessa.

- Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n alueen kaihijonot puretaan omana lisätyönä, ja tuhat kuulokojesovitusta on jo kilpailutettu yksityisillä, kertoo toimitusjohtajan Lauri A. Laitinen.

Viime vuonna HUS:ssa oli 14 500 yli puoli vuotta jonottanutta potilasta. Kaihijonossa heistä oli 2900. HUS:ssa hoitopaineita tasataan eri sairaaloiden kesken. Käyttöön saadaan uusia leikkaussaleja ja potilaita hoidetaan urakkapalkalla iltaisin ja viikonloppuisin. HUS panostaa päiväkirurgiaan, ja myös ostopalveluja käytetään.

- Varsinais-Suomen tilanne on maan parhaita, sanoo johtajaylilääkäri Turkka Tunturi.

Hän kuitenkin arvioi, että kysyntä saattaa lisääntyä, kun kansalaiset saavat hoidot kohtuuajassa ja edullisesti. Lähetteiden määrä nousi jo viime syksynä kymmenen prosenttia. Kuuden kuukauden jonossa on potilaita vajaat 2400. Leikkausjonoja on lyhennetty rivakasti, samoin poliklinikkajonoja. Ongelmakohtina ovat ortopedia, neurokirurgia, plastiikkakirurgia ja kuulonhuolto.

Vaasan sairaanhoitopiirissä kärsitään lääkäripulasta. Vaasan keskussairaalassa tarvittaisiin heti 52 erikoislääkäriä, nyt siellä työskentelee vain 66 kokoaikaista erikoislääkäriä. Puoli vuotta jonottaneita potilaita on 2000. Johtajaylilääkäri Timo Keistinen uskoo kuitenkin, että hoitotakuusta voidaan selvitä. Tosin hän pelkää, että yliopistosairaalat imevät työvoimaa maakunnista.

- Jo tällä hetkellä lääkäritiheys yliopistosairaaloissa on kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna, Keistinen sanoo.

Pohjois-Savossa suuri osa potilaista ei halua lähteä toiselle paikkakunnalle leikkaukseen. Johtajaylilääkäri Jorma Penttisen mukaan esimerkiksi alle viidesosa sappi- ja tyräleikkaukseen jonottaneista halusi matkustaa toiselle paikkakunnalle leikkaukseen. Mieluummin he odottivat hoitoa kotisairaalassa. Kuopiossa jonoja on purettu sekä ylitöillä että ostopalveluilla, ja nyt puoli vuotta jonottaneita on alle 3600.

Keski-Suomessa kiireetöntä hoitoa yli puoli vuotta jonottaneita potilaita oli helmikuun alussa 2800. Ongelmia on eniten tekonivel- ja kaihileikkauksiin pääsyssä.

- Jotta hoitotakuu toteutuu, leikkauksia pitää lisätä, arvioi johtajaylilääkäri Jukka Puolakka.

Erikoisaloille keskimääräinen jonotusaika on kymmenen kuukautta.

(MTV3-STT)

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.

MTV käyttää palveluissaan evästeitä tarjotakseen paremman käyttökokemuksen. Pyydämme sinua perehtymään uudistuneeseen tietosuoja- ja evästekäytäntöömme, joka on saatavissa osoitteessa www.mtv.fi/yritys/tietosuoja.