Mainos

Lääkäreiden blogeissa potilaat ovat läskejä ja lääkeriippuvaisia

Sosiaalinen media houkuttelee terveydenhuoltohenkilöstöä lipsumaan vaitiolovelvollisuudestaan.

- Hyvin monet terveydenhuollon työt ovat kuormittavia ja aiheuttavat voimakkaita tunteita myös työntekijöissä. Esimerkiksi erilainen kärsimyksen kohtaaminen, ihmisellä on usein taipumus purkaa sitä jollain tavalla ja sosiaalista mediaa ja blogeja käytetään sitten tietyntyyppisinä päiväkirjoina, toteaa lääketieteellinen päätoimittaja Päivi Hietanen Lääkärilehdestä.

Iso osa suomalaislääkäreistä ja hoitajista käyttääkin sosiaalista mediaa kuten Facebookia, kirjoittaa blogia tai osallistuu arkisiin keskusteluihin nettifoorumeilla. Lääketieteen opiskelijoista jopa 80 prosenttia on Facebookissa.

Pennsylvanian yliopiston teettämästä tutkimuksesta käy ilmi, että joka toisessa lääkärin tai hoitajan kirjoittamassa blogissa kommentoidaan potilaita. 17 prosentissa blogikirjoituksista potilaista kirjoitettiin tunnistettavasti.

Ilmiö on tuttu myös Suomessa. Jo vuonna 2009 Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä törmättiin tapaukseen, jossa työntekijä oli kirjoittanut Facebookiin vitsejä potilaistaan.

- Tämä ei yleensä tarkoita sitä, että lääkärit kirjoittaisivat potilaistaan nimillä, mutta kun he kuvailevat esimerkiksi jotakin tiettyä työtilannetta, tekstiin saattaa tulla tietoja, jotka oikeassa asiayhteydessä voivat paljastaa kenestä onkaan kysymys, toteaa Hietanen.

Halveksuvaa kirjoittelua

Muutamassa minuutissa netistä löytää useita blogeja, joissa käsitellään sairaalaelämää työntekijän näkökulmasta. Kirjoitukset ovat värikkäitä kuvauksia sairaalan arjesta.

- Osalla vanhuksista bentsojen käyttö on hyvin hallinnassa, mutta monille on kehittynyt lääkeriippuvuus. Yksikin mummo tunnusti kotisairaanhoidon hoitajalle ottavansa ylimääräisiä unipillereitä, kun uni ei enää yhdellä pillerillä tule. Mummo pyysikin hoitajan välityksellä suurempaa annosta unilääkkeitä. Kieltäydyin nostamasta annostusta, mutta viikkoa myöhemmin loputkin Imovanet olivat "kadonneet" kaapista ja kotisairaanhoito pyysi lisää unilääkkeitä mummolle.

Ylipainoisista potilaista taas löytyy blogikirjoitus otsikolla "Läski".

- Sairaalapuolella on vastaan tullut myös yli 200 kg painava ”astmaatikko”, tulosyynä hengenahdistus. Makuulle potilas ei ole voinut mennä viikkoihin, koska tuntee tukehtuvansa. Kotona läski oli löhönnyt nojatuolissaan ja suihkuun ei ollut päässyt aikoihin. Olisi tehnyt mieli sanoa, että läskiastma lähtee laihduttamalla, eikä siihen lääkäriä tarvita.

Blogikirjoitukseen oli lisäksi liitetty ylipainoisen potilaan keuhkoröntgenkuva.

- Epäammatillista puhetta. Jokainen lääkäri, joka asiaa vähän tarkemmin miettii, tietää koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella, että tällainen ylipaino on yleensä vakava ongelma myös ihmiselle itselleen. Hän tekisi siihen muutoksen, jos vaan pystyisi. Terveydenhuoltohenkilöstön tehtävä on tukea potilasta tässä muutoksessa, ei pilkata häntä, kommentoi Hietanen.

Netissä sanoja ei varota

Hietasen mukaan lääkärit tuudittautuvat muiden ihmisten tavoin siihen, että sosiaalinen media tekee kirjoittajista anonyymejä.

- Tämän vuoksi teksteissä saattaa vilahdella halveksunnan ja vihapuheen sävyjä joita ei kuultaisi, jos he joutuisivat vastaamaan sanoistaan kasvoillaan.

Nelikymppinen sairaalassa työskentelevä erikoislääkäri lopetti kaksi kuukautta sitten oman bloginsa seuraaviin sanoihin:

- Takki on tyhjä, eikä minulla ole enää sanottavaa. En myöskään halua, että minua epäillään vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta, kuten joissain kommenteissa on vihjattu. Lääkärin on parempi kärsiä työnsä sivuvaikutukset hiljaisuudessa. Kiitos lukijoilleni.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.