Mainos

Lääkäriin voi tulevaisuudessa päästä huoltoasemakäynnillä

Terveyspalvelut on Suomessa monien miljardien bisnes, johon mielii mukaan entistä useampi taho. Uusina tulokkaina terveystoimialalle ovat lähteneet esimerkiksi finanssikonserni OP-Pohjola sekä S-ryhmä.

S-ryhmä tarjoaa Joensuussa terveyspalveluita Prisman kyljessä. Kauppakonserneilla on suurempaakin halua saada terveyspalveluita kauppojensa yhteyteen.

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa aloitti terveysbisneksessä kaksi vuotta sitten. Joensuun Prisman vieressä toimiva PK Terveys tarjosi ensi alkuun työterveyspalveluita Pohjois-Karjalan Osuuskaupan työntekijöille, mutta pian toimintaa laajennettiin muidenkin yritysten työterveyteen ja tavallisille asiakkaille.

– Meillä on ollut erittäin hyvät kokemukset. Olemme saaneet omassa työterveyshuollossamme sekä lisää laatua ja vaikuttavuutta että kustannustehokkuutta aikaiseksi. Myös yksityisasiakkailta on tullut hyvää palautetta, Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä iloitsee.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan liiketoiminnan tulos oli viime vuonna 13,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 luku oli 1,1, miljoonaa euroa pienempi. Tilinpäätöksen mukaan merkittävin tekijä tulosparannuksessa oli investoiminen henkilöstön hyvinvointiin ja työkyvyn johtamiseen. Työterveyskuluissa saatiin vuodessa aikaan miljoonan euron säästöt.

Toimitusjohtaja on kuitenkin vielä varovainen arvioidessaan terveyspalvelubisneksen kannattavuutta laajemmin.

– Me olemme sen verran alkumatkassa vielä, että kehittäminen vie resursseja ja on liian ennenaikaista arvioida, millaista tämä on lopulta bisneksenä, Kivelä toteaa.

Hoitoon vaikka ABC:llä

Sen verran hyvin PK Terveydellä on mennyt, että toimintaa kehitetään jatkuvasti ja tarkoitus on jatkossa tarjota entistä kattavampia palveluita. Tarkoitus on myös olla siellä, missä asiakkaatkin.

– Jos ABC on sijainniltaan sellainen, missä palveluita halutaan ostaa ja käyttää, niin ollaan sitten ABC:llä, Kivelä visioi.

Helppo tavoitettavuus saa asiakkailta kiitosta Joensuussa.

– On hyvä, että tänne pääsee autolla ja lähelle. Ei tarvitse mennä tuonne kaupungille ja ruuhka-alueelle, kiittelee Juha Reittu.

Samoilla linjoilla on Helena Liimatta.

– Tuolta kun tulee jostakin sivukyliltä ja syrjäkunnista ja lääkäripalvelut on tarjolla, niin aivan upea juttu. Ei tarvitse kuin varata aika ja käydä kaupassa ja lääkärissä, Liimatta iloitsee.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan toimitusjohtaja Juha Kivelä sanoo, että kiinnostusta terveyspalveluihin muissakin osuuskaupoissa on laajalti.

– Uskon, että myös muut alueosuuskaupat tulevat seuraamaan jollakin mallilla tai variaatiolla.

Kiinnostusta riittää

Hoiva&Terveys -uutispalvelu kysyi kaikkien 20 osuuskaupan kantaa terveysbisnekseen lähtemisestä. Pohjois-Karjalan lisäksi terveyspalvelubisnekseen aikovat mahdollisesti mukaan Kymen seudun Osuuskauppa sekä Osuuskauppa Suur-Savo.

– Terveyspalvelut on kasvava ja kiinnostava kokonaisuus, josta saattaa löytyä osuuskaupalle luontevia osa-alueita, Kymen seudun Osuuskaupan toimitusjohtaja Jouko Vehmas toteaa Hoiva&Terveydelle.

Kahdeksan osuuskauppaa suhtautuu terveyspalveluajatukseen myönteisesti, mutta varsinaisia suunnitelmia heillä ei ole.

Seitsemän osuuskauppaa ei ainakaan toistaiseksi harkitse terveysalalle lähtemistä ja kaksi (Helsingin Osuuskauppa Elanto sekä Koillismaan Osuuskauppa) tyrmää idean.

– Terveyspalvelut on erittäin kilpailtu ja erityisosaamista vaativa toimiala, Helsingin Osuuskauppa Elannon toimitusjohtaja Matti Niemi kertoo lehtihaastattelussa.

Keskoa kiinnostaa yhteistyö

Jos osa osuuskaupoista harkitseekin terveysbisnekseen lähtöä, Keskossa ei suunnitelmia terveyspalveluiden tuottamisesta omana toimintana ole. Yhtiön viestinnästä kuitenkin kerrotaan, että terveyspalveluihin liittyvät yhteistyöjärjestelyt ovat sen sijaan mahdollisia.

Kuluttajille uusien toimijoiden ilmaantuminen kelpaisi.

– Kilpailuhan on aina hyväksi, että todennäköisesti hinnat ehkä tulevat laskemaan, miettii Riku Vartiainen.

Suomessa oli vuonna 2012 terveyspalveluyrityksiä yli 15000 kappaletta ja terveyspalveluiden kokonaistuotos oli 16,3 miljardia euroa. Yritysten osuus kokonaispotista oli tuolloin 22 prosenttia ja se kasvaa vuosi vuodelta. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.