Mainos

Lääketutkimuksille kritiikkiä

Lääkkeen markkinointitavoitteet voivat vaikuttaa tutkimusasetelmaan jo, kun valitaan vertailtavia lääkkeitä ja potilaita. Myös lääkkeiden annostelulla voidaan säätää tuloksia toivottuun suuntaan.

Lääkeyrityksen oma valmiste pärjää yrityksen rahoittamissa tutkimuksissa yleensä kilpailijoitaan paremmin. Jos lääke menestyy heikommin, tutkimusta ei välttämättä edes julkaista. Tutkimusprofessori Timo Klaukka Kelan tutkimuslaitokselta arvelee, että vinoutunut tutkimustieto ohjaa viranomaisia, lääkäreitä ja suositusten laatijoita tekemään päätöksiä harhaisen tiedon varassa.

Lääkkeen markkinointitavoitteet voivat vaikuttaa jo tutkimusasetelmaan. Yritys voi valita vertailtaviksi sellaisia lääkkeitä, joiden jo ennalta tiedetään olevan heikompitehoisia. Myös potilaat voidaan valita siten, että tutkimustulokset saadaan omalle lääkkeelle edullisiksi.

Myös lääkkeiden annostelulla voidaan säätää tuloksia toivottuun suuntaan jo etukäteen. Jos tutkimuksessa selvitetään lääkkeen tehoa, omasta lääkkeestä käytetään yläkantissa olevia annoksia ja vertailukohteesta tavallista pienempiä. Jos taas tutkitaan lääkkeen turvallisuutta, menetellään juuri päinvastoin, Klaukka sanoo.

Lääketutkimusten etiikkaa arvioivat Suomen Lääkärilehdessä Klaukan lisäksi professori Juhana E. Idänpään-Heikkilä WHO:sta sekä erikoistutkija Arja Helin-Salmivaara ja professori Risto Hupponen Turun yliopistosta. He kävivät läpi useita katsausartikkeleita, joissa oli vertailtu kaikkiaan satoja lääketutkimuksia. Yhdessäkään niistä rahoittajien valmisteet eivät keskimäärin menestyneet vertailulääkkeitä huonommin.

Salamyhkäistä toimintaa

Rahoittajilla on mahdollisuus vaikuttaa tutkimustuloksiin myös niin sanottujen haamukirjoittajien avulla. Tämä on Klaukan mukaan aika salamyhkäistä toimintaa, jossa ei pelisääntöjä ole. Joskus haamukirjoittaja saattaa kirjoittaa jopa koko raportin.

Yksittäisten tutkijoiden pitäisi pystyä varmistamaan, että heidän johtopäätöksensä heijastuvat myös julkaisussa, mutta tämä voi olla laajoissa potilastutkimuksissa jopa mahdotonta.

Lääkeyritykset ovat jopa vetäneet käsikirjoituksia pois julkaisusta kuultuaan, että lehti antaa tarvittaessa tilastoanalyysit riippumattomalle tilastotieteilijälle toistettaviksi. Lääkealalla aloitetaan huomattavasti enemmän tutkimuksia, kuin niitä julkaistaan. Yksi selitys tähän on, etteivät tulokset ole miellyttäneet rahoittajaa, arvelee Klaukka.

Väärennettyjä tutkimusraportteja

Joskus tutkimuksia julkaistaan vain osittain. Esimerkiksi nikotiinivalmisteiden raportoidut seuranta-ajat ovat olleet yleensä suhteellisen lyhyitä ja tulokset selvästi parempia kuin pitkäaikaisseurannassa. Myös haittavaikutuksia saatetaan raportoida vain osaksi.

Klaukan mukaan lääketieteellisissä lehdissä tiedetään julkaistun myös väärennettyjä raportteja, joiden taustalla ei ole ollut mitään tiedonkeruuta, Klaukka toteaa.

Lääketieteelliset lehdet voivat myös itse tuottaa tätä julkaisuharhaa. Ne eivät ole kiinnostuneita tutkimuksista, joissa ei saada esiin mitään eroja vertailtujen valmisteiden välille. Useat tiedelehdet ovat toisaalta jo tiukentaneet sääntöjään ja vaativat tutkimusten ilmoittamista avoimeen tutkimusrekisteriin jo ennen kuin ne julkaistaan.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.