Mainos

Laborantti myönsi vajaat veritestit Lahden MM-hiihdoissa

Veritestejä tehnyt laborantti myöntää, että muutamat testit olivat verimäärältään vajaita. Kyse ei hänen mukaansa ollut kuitenkaan tietoisesta tai ohjatusta vääristelystä.

Lahden MM-hiihdoissa veritestejä tehnyt itävaltalaislaborantti myöntää, että testeistä 4-5 oli verimäärältään vajaita. Laborantti kiistää kuitenkin, että kyse olisi ollut tietoisesta tai ohjatusta vääristelystä. Laborantti kertoi asiasta tänään STT:lle.

Myös Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) lääketieteellisen komitean silloinen puheenjohtaja, itävaltalainen lääkäri, professori Ernst Raas on vakuuttunut siitä, ettei kyseessä ollut tietoinen manipulointi.

-Olen vuorenvarma siitä, Raas sanoi STT:lle tänään.

Helsingin Sanomat kirjoitti perjantaina epäilyistä, että FIS olisi tahallaan ottanut Lahdessa vajaita veritestejä. Lehden mukaan tavoitteena oli todennäköisesti se, että kaikki hiihtäjät olisivat saaneet kilpailla, kun hiihtäjien hemoglobiinirajat eivät olisi ylittyneet.

Raas itse ei ollut paikalla Lahden MM-kisoissa, mutta kertoo kuulleensa epäilyistä myöhemmin.

-(Professori) Tapio Videman kertoi Salt Lake Cityn olympiakisoissa 2002 minulle epäilevänsä, että Lahden MM-kisoissa hemoglobiininäytteet ottanut itävaltalainen laborantti olisi ottanut näytteisiin liian vähän verta. Sitä ennen en ollut kuullut kuin kisojen lääketieteellisen valvojan Inggard Lereimin raportin, jonka mukaan kaikki oli sujunut hyvin, Raas sanoo.

-Kuulin lisäksi laborantilta, että hänellä oli ongelmia Videmanin ja Jim Stray-Gundersenin kanssa. Syynä oli se, että nämä miehet olisivat halunneet olla läsnä verinäytteitä otettaessa. Sääntöjemme vuoksi tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, Raas kertoo.

-Vastasin Videmanille, että otan tämän tiedoksi. Mutta Videman ei koskaan ottanut asiaa esiin FIS:n lääketieteellisessa komiteassa.

-Otin laborantin puhutteluun ja kerroin väitteistä. Laborantti oli tyrmistynyt ja sanoi, että tämä on ennenkuulumatonta ja kysyi, kuka tällaista väittää. Laborantti oli hyvin vihainen ja piti Videmanin väitteitä kunnianloukkauksena. Kukaan ei kuitenkaan ollut esittänyt mitään virallisesti, Raas kertoo.

Laborantti kertoi kirjoittaneensa selvityksen FIS:lle

Raas kertoo kehottaneensa 24-vuotiasta laboranttia kirjoittamaan asiasta selvityksen FIS:lle. Raas kertoi laborantin lähettäneen FIS:lle kirjeen, jossa hän torjui tiukasti syytökset ja uhkasi oikeustoimilla, jos syytökset eivät lopu. Laborantti vakuuttaa lähettäneensä kirjeen.

-Kyseessä on nuori nainen, enkä todellakaan usko hänen manipuloineen näytteitä. Hän kertoi posket punaisina, että tavallisen hemoglobiinimittaukseen käytettävän pienen verinäytteen lisäksi hänen piti ottaa huomattavasti suurempia määriä verta isommalla neulalla ns. Advia-tutkimusta varten, Raas sanoo.

Advia-tutkimus oli Tapio Videmanin ja Jim Stray-Gundersenin tutkijaryhmän verenkuvatutkimus.

-Tässä hänellä oli ajoin vaikeuksia, sen hän myönsi, mutta sanoi että mistään muusta häntä ei voi syyttää, Raas kertoo.

-Selitykseni on, että hän oli juuri valmistunut nuori ihminen eikä hän ollut kovin kokenut verinäytteiden ottaja. Kyse oli siis teknisistä ongelmista, ei tietoisesta manipuloinnista, Raas uskoo.

STT:lle laborantti kertoi tänään, että kilpailua edeltäneeseen FIS:n hemoglobiinitestiin tarvittiin vain pisara verta, mutta Advia-testiin paljon suurempi määrä verta. Advia-testiin käytetty paksumpi neula oli tuottanut vaikeuksia, ja laborantin arvion mukaan neljä tai viisi verinäytettä jäi selvästi vajaaksi.

Laborantti kertoi, että syynä kiistoihin Tapio Videmanin kanssa oli se, että Videman olisi halunnut verinäytteisiin urheilijoiden nimet. Koska Videmanilla tai Jim Stray-Gundersenilla ei ollut lupaa päästä näytteenottohuoneeseen, eivät Advia-projektin tutkijat voineet yhdistää yksittäisiä verinäytteitä urheilijoiden nimiin.

Videmanin vaikeneminen hämmästyttää

Raas ihmettee, miksei epäilyjä tietoisesta verinäytteiden manipuloinnista tuotu julki heti Lahden kisoissa. Näin ollen laborantti sai jatkaa tehtävässään Lahden jälkeen hiihtokauden loppuun.

-Kehotin Videmania ottamaan asian esiin, mutta hän jätti asian sikseen. FIS:n lääketieteellisessä komiteassa asiasta ei koskaan puhuttu, ei Inggard Lereim eikä Tapio Videman, Raas sanoo.

Raas kertoo myös tarjonneensa Videmanille mahdollisuutta keskustella asiasta laborantin kanssa. Videman kertoi STT:lle sähköpostitse katsoneensa "velvollisuudekseen raportoida havainnoistaan" ja "toivoneensa vain, että asia selvitettäisiin".

FIS:n pääsihteeri kiistää nähneensä laborantin kirjeen

FIS:n pääsihteeri Sarah Lewis kiisti tänään STT:lle tietävänsä mitään laborantin FIS:lle osoittamasta kirjeestä. Lewis vakuutti, että hän tietäisi asiasta, jos kirje on osoitettu FIS:n hallitukselle tai pääsihteerille.

-Tällaista ei varmasti ole meidän arkistossamme, Lewis sanoi ja kehotti toimittajaa tarkistamaan asian kirjeen kirjoittajalta eikä kirjoittamaan huhujen perusteella.

-En tiedä tällaisesta mitään, ja se yllättäisi minut suuresti. Olen kuitenkin varma, että levitätte edelleen huhuja, joita on viime aikoina on liikkunut, Lewis sanoi.

STT on saanut haltuunsa kopion laborantin huhtikuun toiselle päivätystä kirjeestä. Siinä laborantti kertoo häntä painostetun voimakkaasti nimellä varustettujen näytteiden antamiseen. Laborantin mukaan nimellä varustettuja näytteitä halunnut henkilö oli häneen kohdistuneiden syytösten takana.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.