Mainos

Lähes kaikki Suomen susipariskunnat onnistuivat lisääntymään – tässä syyt

Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä 220-245 sutta. Maanantaina alkaneeseen kannanhoidolliseen metsästykseen on myönnetty poikkeuslupa 24 suden kaatamiseen.

Kasvua susikannassa viime vuoden helmikuuhun verrattuna on noin sata yksilöä, eli huimat 57 prosenttia.

Luken tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan sudet ovat kuluneen vuoden aikana onnistuneet lisääntymään erittäin tehokkaasti.

– Viime talven pariskunnat ovat pystyneet realisoimaan lisääntymisviettinsä lähes täydellisesti. Niin hyvin ovat onnistuneet, että tilanne on poikkeuksellinen, Kojola kuvailee.

Varsinaisesti sadan yksilön lisääntyminen ei kuitenkaan ole poikkeuksellista.

– Sudella on todella voimakas lisääntymispotentiaali. Tuollainen kannan runsastuminen ei sinänsä ole yllätys, jos vain sudet saavat potentiaaliaan toteuttaa.

 Ainakin kaksi sutta ammuttiin ensimmäisenä jahtipäivänä 

Ainakin kaksi sutta ammuttiin tänään, jolloin suden kannanhoidollinen metsästys alkoi.

Tällaisella metsästyksellä pyritään pitämään susien aiheuttamat haitat kurissa.

Suomen Riistakeskukseen oli iltapäivään mennessä tullut tieto, että yksi susi oli saatu kaadettua Oulun seudulla ja toinen Perhossa Keski-Pohjanmaalla, kertoi julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.

Riistakeskus on myöntänyt 24 poikkeuslupaa kannanhoidolliseen metsästykseen, mutta nyt alkaneessa jahdissa saa pyytää vain 19 sutta. Hämeenlinnan ja Turun hallinto-oikeudet kielsivät välipäätöksillään yhteensä viiden suden pyynnin Pohjois-Hämeessä, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa.

Kaikista poikkeusluvista valitettiin hallinto-oikeuteen, mutta kaikkia valituksia ei ole ehditty käsitellä. (STT)

Tavallista vähemmän salakaatoja ja lunta

Siihen, miksi sudet ovat onnistuneet saattamaan maailmaan poikkeuksellisen paljon uusia jälkeläisiä, ei Kojolalla ole aivan niin varmaa vastausta.

– Keskusteluissa on ollut esillä, että kenties nyt on ollut vähemmän laitonta pyyntiä. Toinen syy on se, että viime talvena, kun ei tuota lunta ollut paljoa, susikannan seuranta ei ollut sillä tavalla perusteellista kuin normaalina talvena. Eli se (susikannan) kasvu on saattanut alkaa jo edellisen talven jälkeen.

Kojola: Ei syytä huoleen

Susien määrä kasvoi Luken arvion mukaan kaikilla kannanhoitoalueilla. Eniten susien määrä kasvoi Itä-Suomessa, jossa susien arvioitu määrä kasvoi 70-75 kappaleesta 130-140 kappaleeseen. Suomen sudet muodostavat läntisen reunan hyvin laajasta esiintymisalueesta, joka pääosin painottuu Venäjän puolelle. Rajan yli tuleva susiliikenne on kuitenkin Kojolan mukaan vähäistä.

– Geneettiset analyysit ovat osoittaneet, että kovin paljon tulomuuttoa ei ole. Itseasiassa sitä vaihtoa on molempiin suuntiin ollut aika tavalla saman verran molempiin suuntiin.

Vaikka kanta on kasvanut, ei Kojolan mukaan ihmisillä ole syytä huoleen.

– Susi kuitenkin välttää ihmistä. Susi ei käyttäydy sillä tavalla kuin esimerkiksi karhu, että se puolustaisi jälkikasvuaan tai jotakin ravintokohdettaan uhkaamalla ihmistä.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.