Mainos

Lähiruoka kasvattaa suosiotaan

Kuluttajat ovat kiinnostuneita lähiruoasta. Lähiruoka ei yleensä kulje teollisuuden kautta kuluttajille ja se herättää närää Päivittäistavarakauppa ry:ssä.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton kuluttajatyöryhmän puheenjohtajan Kaija Väänäsen mukaan etenkin nuoret kyselevät yhä enemmän mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa eli niin sanottua lähiruokaa. Tyypillisintä lähiruokaa ovat juurekset, vihannekset, liha, kala ja leipomotuotteet. Väänänen kertoo, että lähiruokaa pidetään turvallisena vaihtoehtona. Siinä ei ole yleensä paljon lisäaineita eikä sitä ole käsitelty moneen kertaan. Tällä hetkellä etenkin suurkeittiöt ovat innostuneet lähiruoasta.

Vielä vaikea löytää

Tuotteita ei ole merkitty erikoistuntomerkein, joten niiden löytäminen kaupan hyllystä voi olla hankalaa. Valmistajan nimi ja paikkakunta selviävät yleensä tarkkaan etikettiä tiiraamalla. Lähiruokatuotteet ovat vielä tavallisia ruokatuotteita hieman kalliimpia.

Lähiruokaspesialisti Leena Valtanen sanoo, että lähiruoan tuottajille ei ole vielä olemassa sellaista osto-organisaatiota, josta he saisivat perustoimeentulonsa. Tällöin lähiruokatuotteita pystyttäisiin välittämään halvemmalla hinnalla. Tällä hetkellä lähiruokatuotteet ovat vielä pienissä erissä toimitettavia erikoistuotteita, mikä nostaa niiden hintaa.

Kaija Väänänen kertoo, että lähiruoan läpimurtoa ruokapöytiin jarruttaa myös se, että osa tuotteista on sesonkituotteita. -Jos kauppa ottaa jonkun tuotteen valikoimiinsa, sitä pitäisi olla tarjolla ympäri vuoden, hän katsoo.

Päivittäistavarakauppaa närästää

Leena Valtanen kertoo, että hänen mielestään lähiruoalla tulee aina olla suomalaisen tuottajan kasvot.

-Se on lähellä tuotettua ruokaa, joka tulee suoraan tuottajalta kuluttajalle kiertämättä suuren teollisuusketjun kautta, hän selittää.

Tämän näkökulman vuoksi Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine ei järin lämpene lähiruoalle.

-Tässä yritetään ohittaa tavanomainen jakelukanava eli teollisuus kokonaan, hän kuvailee. Laineen mukaan kyseinen toimintamalli kasaa lähiruoan tuottajalle mutkikkaita lisätehtäviä, jotka teollisuus ja kauppa ovat yleensä hoitaneet. Tuottajan täytyy muun muassa osata itse pakata, markkinoida ja kuljettaa tuotteensa. Laineen mielestä lähiruoan tuottajien tulisikin pyrkiä aiempaa parempaan yhteistyöhön jo olemassa olevien jakelukanavien kanssa sen sijaan, että teollisuuden ja kaupan rooli ohitettaisiin kokonaan.

Toimitusjohtaja onkin lähtenyt rummuttamaan lähiruoan sijasta maakuntaruoan puolesta. Päivittäistavarakauppa on aloittanut yhdessä Elintarviketeollisuusliiton kanssa maakuntaruokahankkeen, joka pyrkii edistämään maakunnissa tuotettavaa ruokaa teollisuutta syrjimättä. Hankkeeseen on pyydetty mukaan myös leipureita ja pienlihantuottajia. -Tavoitteenamme on selvittää, millaisia teknisiä esteitä pienellä ruoantoimittajalla on päästä kaupan hyllylle. Pyrimme myös kehittämään ratkaisut näihin ongelmiin, hän kuvaa.

Ravintoloista jo lähiruokaa

Myös ravintolat ovat innostuneet lähiruoanlaitosta. Valtasen mukaan eri puolelta maata löytyy jo ravintoloita, joiden ruokalistalla kaikki mahdollinen on lähiruokaa. Leena Valtanen sanoo, että suurkeittiöpainotus on askel oikeaan suuntaan, jos lähiruoka aikoo lyödä itsensä läpi suurella voimalla.

-Suurkeittiöissä kulkee yli kolmasosa suomalaisesta ruoasta, hän laskeskelee.

Eduskunnan varapuhemies Markku Koski (kesk.) ynnäsi myös suurkeittiöiden ruokapanosta loppuviikolla Oulussa järjestetyssä elintarvikeseminaarissa.

-Lähes kolme miljoonaa suomalaista syö päivittäin lounaansa kodin ulkopuolella, hän kertoi. -Suomalaisen lähiruoan suuri läpimurto voi tapahtua pääosin suurkeittiöiden kautta, Koski jatkoi. Myös päivittäistavarakauppa on lämpenemässä lähiruoan suurkeittiöpainotukselle.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.