Mainos

Laitosvanhusten hoitajien työ on Suomessa Pohjoismaiden raskainta

Suomalaisissa laitoksissa vanhustenhoitajilla on lähes kaksi kertaa enemmän autettavia kuin pohjoismaisilla kollegoillaan.

Yhteispohjoismaalaisen Nordcare-tutkimuksen mukaan suomalaishoitaja työskenteli normaalin arkipäivän aikana keskimäärin viidessätoista laitoksessa asuvan vanhuksen kanssa. Muissa Pohjoismaissa hoidettavia oli 6-8.

Nordcare-hanke on ensimmäinen tutkimus, jossa vertailtiin vanhustyön arkea Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Vaikka maiden vanhustyössä oli paljon yhtäläisyyksiä, Suomi erottui muun muassa suurien asiakasmäärien vuoksi.

Suomessa tutkimusta johtaneen Jyväskylän yliopiston akatemiatutkijan Teppo Krögerin mukaan kyse ei ole välttämättä siitä, että Suomessa olisi mitoitettu henkilökuntaa vähemmän kuin muissa maissa, vaan siitä, että maassamme osastot ovat isompia. Näin yksi hoitaja saattaa työskennellä päivän aikana 15 potilaan kanssa, vaikka ei olisikaan yksin vastuussa heistä.

- Meillä työ voi olla vähän enemmän liukuhihnamaista, koska osastot ovat suurempia. Hoitajia voi siis olla saman verran kuin muissakin maissa, mutta Suomessa he vain kiertävät auttamassa useampia ihmisiä, sanoo Kröger.

Työ on raskasta, mutta mielekästä

Oli syynä sitten vähäinen henkilökunta tai suuret osastot, Krögerin mukaan on huolestuttavaa, että hoitajat työskentelevät päivän aikana näin monen potilaan kanssa.

- Aikaisemmissa tutkimuksissakin on huomattu, että isojen osastojen työntekijät kokivat itsensä kiireisiksi ja stressaantuneiksi. Se selittää, miksi Suomessa vanhusten hoitotyö koetaan niin raskaaksi.

Suomessa vanhusten hoitajat kärsivät Pohjoismaista eniten esimerkiksi suuresta työmääristä. Lähes puolet vastaajista koki hoidettavia olevan liikaa. Lisäksi kolmasosa tunsi asiakkaidensa jäävän vaille kohtuullista apua.

Työn raskauteen saattaa Krögerin mukaan vaikuttaa myös se, että työ on fyysistä ja suomalaishoitajat tekevät paljon vuorotyötä.

Krögeriä yllätti erityisesti se, että eniten hoidettavia oli niillä työntekijöillä, jotka hoitivat huonosti liikkumaan pääseviä potilaita. Sama ilmiö näkyi myös Ruotsissa ja Norjassa.

- Työ on nähtävästi organisoitu niin, että niille, jotka liikkuvat huonosti, on tarjolla vähemmän hoitajien työpanosta. Kuvittelimme asian olevan juuri toisin päin, Kröger sanoo.

Vaikka suomalaishoitajat kokivat työnsä raskaaksi, heistä yli 80 prosenttia piti työtään kiinnostavana ja mielekkäänä.

Vanhainkodin johtaja eri mieltä

Suomen toiseksi suurimman vanhainkodin Helsingin Kustaankartanon johtajan Leena Pohjolan mukaan kuulostaa oudoilta, että hoitaja työskentelisi päivävuorossa 15 asukkaan kanssa.

- Riippuu varmasti siitä, miten asian ymmärtää. Yhdellä hoitajalla voi olla vastuu seitsemästä asukkaasta, mutta hän voi olla vuorovaikutuksessa muiden seitsemän kanssa. Vastuu pyritään kuitenkin jakamaan niin, että yksi hoitaja ei kokisi hänen vastuullaan olevan 15 asukasta, Pohjola sanoo.

Kustaankartanon suurimmassa yksikössä on 30 asukasta. Heitä on arjen päivävuorossa hoitamassa noin 4-5 hoitajaa.

Pohjolan mukaan tulevaisuudessa vanhainkotien yksiköt pienenevät. Kustaankartanoon suunnitteilla olevan peruskorjauksen mukana joidenkin osastojen paikkaluku putoaa kuuteentoista, kun nyt yksiköissä on keskimäärin 20-24 paikkaa.

- Isot yksiköt ovat helposti sairaalamaisia ja hoidosta tulee rutiininomaista. Olemme tehneet vuosia töitä, että siitä päästään pois, Pohjola sanoo.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.