Mainos

Lakiuudistus poistaa elinikäisen velkakierteen

Monia kansalaisia piinaavaan ikuiseen velkavankeuteen on tulossa helpotusta. Hallituksen on määrä antaa syksyllä eduskunnalle esitys ulosottolainsäädännön uusimisesta. Uuteen lakiin on tarkoitus liittää määräykset ulosottoperinnän määräaikaisuudesta.

Luotot

Alustavasti on keskusteltu, että uudessa laissa tavallisten velkojen perintäaika voisi olla 15 vuotta. Tästä se nousi porrastetusti 25 vuoteen. Joka tapauksessa muutos toisi helpotusta kymmenille tuhansille velallisille. Uudistuksella tavoitellaan kohtuullista ratkaisua varsinkin niiden velallisten asemaan, jotka ovat taloudellisessa ahdingossa mutta jäävät eri syistä velkajärjestelyn ulkopuolelle. Uudistuksen suunnitellaan tulevan voimaan kahden vuoden kuluttua.

Lakiin on tulossa myös joitain parannuksia velkojan kannalta. Pitkä voimaantuloaika aiotaan hyvittää velallisille soveltamalla määräaikoja taannehtivasti siten, että lain tullessa voimaan määräajasta olisi voinut kulua enintään kymmenen vuotta. Velkojalle jäisi siten kaikissa tapauksissa vähintään viisi vuotta perintäaikaa. Ikuisen velkavankeuden helpottaminen on olennainen hankeissa, jota liittyvät ylivelkaantuneiden aseman parantamiseen.

Ylivelkaantuneiden asemaan liittyviä lainsäädäntöhankkeita puollettiin tänään hallituksen iltakoulussa. Oikeusministeri Johannes Koskisen mukaan esityksen läpimeno varmistaisi, että kukaan ei jää ikuisiksi ajoiksi velkavankeuteen. Mahdollisuuksia elinikäisen velkavankeuden rajoittamiseen selvitetään myös oikeusministeriön toimikunnassa, joka valmistelee velan vanhentumista käsittelevän lainsäädännön uudistamista.

Nykyisin velka vanhenee kymmenessä vuodessa, mutta velkoja voi jatkaa velan perintää, jos velallista muistutetaan 10 vuoden välein. Toimikunnassa harkitaan tämän yleisen vanhentumisajan lyhentämistä kolmeen vuoteen.

Velkajärjestelyäkin laajennetaan

Luottokortti laulaa

Yksi keino ylivelkaongelmien ratkaisemisessa on hallituksen mukaan sosiaalisen luototuksen kehittäminen. Asiaa ryhdytään selvittämään sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön yhteistyönä. Keskeisellä sijalla on myös velkajärjestelylain uusiminen. Oikeusministeriössä aloitetaan velkajärjestelyn laaja lausuntokierros. Palautteen perusteella päätetään jatkotoimista. Tässä yhteydessä harkittavaksi tulee eritoten velkajärjestelyn käytön laajentaminen niin, että nykyistä suurempi osa viime vuosikymmen laman vuoksi ylivelkaantuneista voisi päästä mukaan velkajärjestelyyn.

Velkajärjestelyä on hakenut lain voimassaolon aikana vuosina 1993-2000 noin 66 000 kansalaista. Järjestely on myönnetty valtaosalle hakijoista. Vain runsaat kymmenen prosenttia hakemuksista on hylätty. Yleisin hylkäämisperuste on ollut ilmeisen kevytmielinen velkaantuminen. Vahvistettuja maksuohjelmia on saatu päätökseen jo vajaat 15 000. Ministeri Koskinen lupaili iltakoulun jälkeen, että ainakin osaan hylätyistä päätöksistä voitaisiin ottaa uudelleen päätettäviksi. Hän perusteli tätä sillä, että myöhempien tapausten perusteella osa "kevytmieliksi" luokitelluista velallisista onkin muuta.

Valmisteilla on myös korkolainsäädännön uudistaminen vireillä olevan maksuviivästysdirektiivin täytäntöönpanoa varten. Tässä yhteydessä on tarkoitus säätää, että kulutus- ja asuntoluotoista saisi periä enintään lakisääteistä viivästyskorkoa. Lakisääteisen viivästyskoron määrä olisi sidottu yleiseen markkinakorkoon. Nykyisin tämä lakisääteinen viivästyskorko olisi 12 prosenttia. Kuitenkin Suomessa on edelleen ennen vuoden 1995 korkolain toteuttamista velkaantuneita, joilta peritään selvästi suurempaa viivästyskorkoa. Ulosottoperinnässä olevista veloista viivästyskorkona on yleisesti joko 16 tai 18 prosenttia. (STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.