Mainos

Lama lasten mielenterveysongelmien taustalla

Tuore tutkimus paljastaa, että puolet lasten lamanaikaisista mielenterveysongelmista selittyy perheiden talousvaikeuksilla.

Laman ja perheolojen vaikutusta tutkinut lastenpsykiatri Tytti Solantaus Stakesista huomauttaa, että tulos on poikkeuksellinen. Yleensä yhden tekijän kontolle voidaan panna korkeintaan parikymmentä prosenttia jostakin tutkittavasta ilmiöstä. Talousahdinko, työttömyys tai toisaalta ylityöllistyminen kuluttaa perheen voimavaroja ja vanhempien kykyä paneutua lastensa kasvatukseen. Tällöin yhteiskunnan vastuu lapsista korostuu, mutta lama-aikana myös koulun tarjoama turvaverkko petti. Solantauksen tutkimusaineistossa vain noin puolet tuki- tai erityisopetuksen tarpeessa olleista lapsista sai apua. Tukitoimet kohdistuivat silloin niihin lapsiin, joiden oppimistulokset olivat parempia ja perheiden asema vahvempi kuin muilla avuntarvitsijoilla. Heikoimmassa asemassa olevat jäivät siis omilleen. Solantaus arvelee ilmiön johtuvan siitä, että opettajien huomio kohdistui lapsiin jotka menestyivät "odotusarvoaan" huonommin. Myös vanhempien aktiivisuus edistänee avunsaantia. Solantaus perääkin avointa keskustelua siitä, miten tällaiset valinnat koulussa ja terveydenhuollossa tehdään. Hän muistuttaa, että viime laman kaltainen tilanne voi taas toistua. Solantauksen johtamassa tutkimuksessa seurattiin yli tuhannen eteläsuomalaisen lapsen tilannetta vuosina 1989-90 ja 1994. Hanke on osa Suomen Akatemian kolmivuotista tutkimusohjelmaa Väestöryhmien väliset terveys- ja muut hyvinvointierot. Hankkeen tuloksia esiteltiin torstaina Helsingissä.

Vanhemmatkin sairastavat

Tutkitut lapset olivat syntyneet 1981, eli he olivat tutkimusvuosina 8- ja 12-vuotiaita. Perheistä 70 prosenttia kertoi 1994 laman ainakin jossain määrin koetelleen talouttaan. 20 prosenttia kärsi vakavista talousvaikeuksista. Lasten mielenterveyspulmien on monessa yhteydessä todettu lisääntyneen huomattavasti, ja hoitopaikoista on kova pula. Yhden tutkimuksen mukaan joka viides 8-9-vuotias kärsii jonkinasteisista psyykkisistä ongelmista, ja joka kymmenes olisi hoidon tarpeessa. Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara (vihr.) ehti hiljan perätä selvyyttä siitä, mistä lasten yhä lisääntyvät ongelmat oikein johtuvat. Solantaus huomauttaa, että rahavaikeudet koettelevat myös vanhempien omaa mielenterveyttä. Aiempien tutkimusten mukaan noin 40 prosenttia lapsista sairastuu psyykkisesti alle 18-vuotiaana, jos yksi perheen vanhemmista potee vakavaa depressiota. Solantaus tähdentää, ettei kyse suinkaan ole väistämättömästä kohtalosta. Tärkeintä olisi puuttua riskilasten tilanteeseen ajoissa. Hänen mukaansa ensin on huolehdittava siitä, että näiden lasten arki sujuu turvallisesti ja he käyvät koulua säännöllisesti. Seuraavaksi pitää alkaa purkaa perheen tilannetta ja selittä sitä lapsille. -Kun vanhemmat kertovat, mistä on kyse, pelottavuus häviää. Lapset vetävät helposti vääriä johtopäätöksiä, syyttävät itseään ja ajattelevat, että pitää olla itse kiltti niin asiat korjaantuvat, Solantaus sanoo.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.