Mainos

Lammas ja mämmi pitäneet pintansa

Suomalainen pääsiäisruoka on sekoitus vanhaa traditiota ja uusia trendejä.

Pakanallinen ja kristillinen perinne kohtaavat suomalaisessa pääsiäispöydässä. Omaan pöytään voi sekoittaa uutta ja vanhaa omien mieltymystensä mukaan.

Kotitalousneuvoja Hilkka Huttunen Uudenmaan Martoista sanoo lampaan olevan olennainen osa suomalaista pääsiäispöytää.

- Suomalaisethan ei oikeastaan koskaan muulloin syö lammasta kuin pääsiäisenä. Lapsiperheille lampaan jauheliha on hyvä vaihtoehto, sanoo Huttunen.

Pääsiäiseen kuuluvat tiput, broileri ja kalkkuna, ovat hyvä vaihtoehto punaista lihaa vierastaville. Myös värikkäät kasvikset sopivat pääsiäispöytään.

Huttunen kertoo rahkan ja kananmunien käytön liittyvän laskiaisena alkaneeseen paastoon. Paaston aikana näitä ruoka-aineita oli jäänyt varastoon.

- Laskiaisena alkaa 40 päivää kestävä paasto, jolloin laskeudutaan pääsiäiseen. Paaston aikana on säästynyt kananmunia ja aikaisemmin maito piti tehdä rahkaksi, jotta se olisi säilynyt. Siksi meidän pääsiäispöytäämme kuuluvat rahkajälkiruuat, rahkaleivonnaiset sekä kananmunat eri muodoissaan niin ruuissa kuin leivonnaisissakin.

Mämmin kiehtova historia ulottuu 1200-luvulle

Uudenlaisia ruokia tulee pääsiäispöytään ja niitä kehitellään osittain siitäkin syystä, että monet kokevat pääsiäisruuat raskaiksi ja kaloripitoisiksi. Pääsiäisruuat ovatkin usein raskaita, koska kaloritankkaus piti paaston jälkeen suorittaa.

Monet reseptit ovat Hilkka Huttusen mukaan satoja vuosia vanhoja. Sellainen on mielipiteitä jakava mämmi, joka tunnetaan jo 1200-luvulta asti:

- Mämmistä on tietoa jo 1200-luvulta saakka ja väitöskirjaakin on tehty jo 1700-luvulla. Alunperin mämmi oli jokapaikan muona; retkimuona, työmuona, jota laitettiin leivän päälle.

Vähitellen mämmi siirtyi pääsiäisherkuksi. Yhtenä syynä oli pitkänperjantain tulentekokielto.

- Pitkänäperjantaina tulenteko oli ehdottomasti kielletty eikä ruokaa saanut laittaa. Ja mämmi oli hyvin säilyvää ja hyvin ravitsevaa, kertoo Hilkka Huttunen.

Mämmiä pidetään myös osoituksena suomalaisen naisen oveluudesta.

- Silloin oli niin ankara kielto, että ei saanut olla mitään makeeta, imelää, herkkua pitkänäperjantaina. Mutta mämmi kävi hyvin, kun se imeltyi itsestään. Silloin eivät piispat eivätkä papit päässeet puuttumaan asiaan, nauraa Hilkka Huttunen.

Mämmi yleistyi nykymuotoisena vasta 1930-luvun jälkeen. Myös nykyiset pakkaukset ovat ottaneet vaikutteita entisajasta:

- Aikaisemmin mämmi paistettiin koivuntuohessa tehdyssä rovessa ja nykyisinkin mämmituokkoset muistuttavat koivuntuohta vaikka ovatkin pahvia, sanoo kotitalousneuvoja Hilkka Huttunen.

Jokaiselle jotakin

Mämmistä voi kehitellä myös uudenlaisia jälkiruokia. Huttusen mielestä mämmiin voi lisätä vaikka appelsiinia ja vaniljakastiketta:

- Erilaisen pääsiäisherkun saa mämmistä kun lisää mukaan kerroksittain esimerkiksi vatkautuvaa vaniljakastiketta ja appelsiiniviipaleita ja ripottelee päälle pistaasipähkinärouhetta.

Pääsiäisen herkkuja on mahdollisuus ostaa jo puolivalmiina tai valmiina.

- On savustettua lampaanlihaa, valmiita broilerirullia, jotka voi vaikka keittää appelsiinimehussa ja saa helposti ja nopeasti pääsiäisen näköisen ruuan. Eikä pashaakaan tarvitse valuttaa, vaan sen voi tehdä rahkajälkiruokana, neuvoo Hilkka Huttunen.

Suomalaisessa pääsiäismenuussa on sopivasti jokaiselle jotakin. Perinteitä on otettu Hilkka Huttusen mukaan sieltä ja täältä:

- Meillä on hirvittävän vähän omaa keksintöä. Tämä on sopiva suomalainen sekoitus juutalaisuutta, ortodoksisuutta, saksilaista ja suomalaista pakanauskontoa, jopa Kalevala vaikuttaa mukana. Oikein sopiva sekasotku, nauraa Hilkka Huttunen.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.