Mainos

Lapsena kaltoinkohdeltu Paula: "Minä katson omaa lastani silmiin rakkaudesta"

Kun 20-vuotias Paula (nimi muutettu) tuli raskaaksi, ei tilanne näyttänyt hyvältä.

Paula oli käyttänyt suonensisäisesti sekä subutexia että amfetamiinia jo useamman vuoden ajan päivittäin. Hän oli käyttänyt huumeita yhdessä lapsen isän kanssa, joka oli raskausuutisen aikaan vankilassa. Raskaaksi tulo olikin Paulalle iso järkytys.  

-Minuun iski paniikki, sillä pelkäsin lapsen puolesta. Hakeuduin heti neuvolaan ja kerroin ensimmäisessä puhelussa tilanteeni, Paula muistelee.  

Paulan päihdeongelma juontuu lapsuudessa koetusta kaltoinkohtelusta ja lapsuuden kodin olosuhteista, hän kertoo.

Isän raivon saattoi saada ylleen portaiden narinasta tai mikron kilahduksesta. Äidiltä Paula sai huomiota vain ollessaan kiltti ja reipas. Surun tai kiukun tunteita ei saanut näyttää. Paulan tehtävänä oli auttaa ja kannatella myös isosiskoaan.

Mahdollisuudet elää tavallisen lapsen elämää olivat pienet. Ensimmäiset päihdekokeilut Paula teki 13-vuotiaana.  

-Kokeilin tupakkaa, alkoholia ja kannabista. Sain viimein tehdä jotain kiellettyä, ja säädellä itse omaa pahaa oloani, Paula kertoo.  

Turun ensi- ja turvakoti ry:n Ensikoti Pinjan yksikön vastaava Heidi Kantosen mukaan kaltoinkohdellulla lapsella on keskimääräistä suurempi riski päätyä käyttämään päihteitä väärin.  

-Lapsen terve itsetunto ja kyky säädellä omia tunteita jää kehittymättä ilman rakastavaa ja hyväksyvää vanhemmuutta. Tämä altistaa päihteiden väärinkäyttämiselle, Kantonen sanoo.  
  

Omalle lapselle parempaa  

  
Turussa hoitoonohjaus toimi Paulan ja tämän lapsen onneksi hyvin. Neuvolasta Paula ohjattiin ensin addiktiopoliklinikalle ja lopulta Ensikoti Pinjaan reilun vuoden mittaiselle kuntoutusjaksolle.

Terveen lapsen syntymä oli Paulalle valtava helpotus. Nyt kohta puolitoistavuotias tytär elelee äitinsä kanssa yhdessä, ja perhe saa avohoitoapua. Paulan lapsuuden ongelmien läpi käyminen on auttanut nuorta äitiä katkaisemaan ongelmien periytymisen kehän.  

-Annan tyttäreni olla sellainen kuin hän oikeasti on. Hän saa olla turvallisesti myös huonolla tuulella, tutkia ja kokeilla. Katson häntä usein silmiin, viestittääkseni katseellani, että olen häntä varten paikalla ja että rakastan häntä. Minulle on kaikkein tärkeintä, ettei hänelle käy kuten minulle kävi, Paula sanoo.  

Kantonen kertoo, että usein itse fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai laiminlyömistä kohdanneilla vanhemmilla voi olla tahdosta huolimatta vaikeuksia rakentaa läheinen suhde omaan lapseensa. Lapsen fyysinen huolenpito onnistuu kyllä useimmilta, mutta se ei yksin riitä rakentamaan lapsen tervettä kehitystä.  

-Rakastettuna olemisen kokemus on elintärkeä edellytys lapsen terveelle kehitykselle. Lapsi tarvitsee rakkauteen, kannustavaan hoivaan ja turvallisuuteen perustuvan suhteen vanhempaansa, Kantonen sanoo.  

Nyt Paula uskaltaa tehdä myös tulevaisuuden suunnitelmia. Nuoren naisen ajatuksissa on vuoden päästä jatkaa hyvin kulkenutta koulu-uraa ammattiopinnoilla.  

-Tyttärelleni on jo päivähoitopaikkakin valmiina odottamassa, Paula hymyilee.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.