Mainos

Lapsiaan lyönyt isä: Henkinen kuorma oli järkyttävä

– Kun tartuin poikaani hiuksista ja läpsin häntä, tiesin tekeväni väärin, sanoo väkivallan kierteeseen ajautunut perheenisä.

– En puolustele tekojani.

Lasten ruumiillinen kurittaminen on ollut Suomessa lailla kiellettyä jo 30 vuotta, mutta esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulun vuonna 2012 tekemän kyselyn mukaan lähes puolet lapsista on silti kokenut kotonaan väkivaltaa tai laiminlyöntiä. Luku on ristiriidassa Lastensuojelun Keskusliiton samana vuonna tekemän asennetutkimuksen kanssa: vain 17 prosenttia suomalaisista hyväksyy ruumiillisen kurituksen. Asenteet ja teot eivät kohtaa.

 Väkivalta seuraa sukupolvesta toiseen

Väkivalta leviää helposti ihmissuhteesta toiseen, sanovat Ensi- ja turvakotien liiton asiantuntijat. Perheissä, joissa on lähisuhdeväkivaltaa aikuisten välillä, on usein myös lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja laiminlyöntiä sekä sisarusten välistä väkivaltaa.

-Suomessa tarvitaan ilmapiirin muutosta. Meillä on melko väkivaltainen kulttuuri, toteaa Ensi- ja turvakotien liiton suunnittelija Johanna Matikka. Hän työskentelee Kannusta minut vahvaksi -hankkeessa, joka pyrkii vähentämään lapsiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja kuritusväkivaltaa. Vanhemmat eivät aina tiedosta, että esimerkiksi tukistaminen, ruuatta jättäminen tai luunappien antaminen ovat väkivaltaa

Kannusta minut vahvaksi -hankkeessa korostetaan mahdollisuutta muutokseen - aikuisen taholta. Lapsi ei voi vaikuttaa olosuhteisiin, joissa hän elää.

Tukea saa esimerkiksi ensi- ja turvakodeista. Oulun turvakodin toiminnanjohtaja Timo Peltovuori painottaa, että apua annetaan kaikille väkivallan osapuolille.

-Autamme väkivallan tekijää, kokijaa ja näkijää. Lapsi on yleensä näkijä, monesti myös kokija. 

STT:n haastattelema neljän lapsen isä kertoo, että kulissien ja todellisuuden välinen kuilu oli hänen perheessään valtava.

– Vierailuilla ystävien luona meillä oli hymynaamat päällä. Henkinen kuorma oli järkyttävä.

Ensi- ja turvakotien liiton suunnittelijan Johanna Matikan mukaan lasten kaltoinkohtelun riskiä lisäävät vanhemman uupumus, keinottomuus ja arjessa koettu yksinäisyys.

Miehen rooli ahdisti 

Perheenisä kuvailee avioliittoaan kahden nuoren suhteeksi, jossa seinät alkoivat kaatua päälle, kun lapsia tuli nopealla tahdilla. Perhe kuului vanhoillislestadiolaiseen yhteisöön, joka korosti perinteisen miehen mallia. Tuttavat kyselivät, jos lapsia ei syntynyt riittävän tiuhaan tai autoa ei ollut vaihdettu pariin vuoteen. Jopa teen juomista kommentoitiin sanomalla, että oikeat miehet juovat kahvia. 

– Suoritin roolia, joka ei sopinut minulle. Vaimoni oli kotona lasten kanssa, ja taloudellinen tilanne oli minun varassani. Minuun kohdistui myös henkistä väkivaltaa.

Isä koki itsensä riittämättömäksi. Hänen lapsuudenperheessään ruumiillista kurittamista ei ollut kyseenalaistettu.

– Vyyhti alkoi purkautua, kun yksi lapsistani kertoi koulukuraattorille, että iskä tukistaa.

Lopulta isä pääsi Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työn piiriin. Jussi-työn tavoitteena on tukea väkivallantekijöitä löytämään uudenlaisia ratkaisumalleja.

Väkivalta loppui. Perhe oli jo aiemmin päättänyt jättää vanhoillislestadiolaisen liikkeen, ja lähtö avasi uusia mahdollisuuksia.

– Opin tuntemaan itseni ja puhumaan tunteistani. Nyt minulla on lasteni kanssa paremmat välit kuin koskaan aiemmin. Asiat eivät voisi olla hienommin.

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.