Mainos

Lapsiasiavaltuutettu vastaa venäläiskollegalleen: Väitteet täydellistä piittaamattomuutta

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vastaa venäläiskollegansa hyökkäykseen lasten kohtelusta Suomessa. Kurttilan mukaan Venäjän lapsiasiamiesPavel Astahovin viimeaikaiset väitteet venäläistaustaisten lasten kohtelusta Suomessa osoittavat täydellistä piittaamattomuutta.

Iltalehti kertoi eilen Astahovin kommentoineen Instagram-tilillään 14-vuotiaasta venäläispojan kohtalosta Suomessa. Astahovin mukaan kyseessä oli ”uusi takavarikko lapsen venäläiseltä äidiltä ilman oikeudenkäyntiä.”

Astahovin mukaan poika sijoitettiin saksalaiseen sijaisperheeseen. Astahov väittää lapsen äidin myös sanoneen, että lapselle olisi syötetty niin paljon psyykenlääkkeitä, että hän olisi unohtanut perheensä Venäjällä.

Kurttilan mukaan Astahov on pahasti väärillä raiteilla.

– On täydellistä piittaamattomuutta ja huonoa hallintoa nostaa yksittäisten lasten tilanteita voimakkaan julkiseen paineen ja keskustelun alaisuuteen. Tarvitaan vahvaa viranomaisyhteistyötä, ei julkisuuden kautta tehtäviä provokaatioita. Onneksi tällaista toimintaa on kansainvälisissä yhteyksissä hyvin vähän ja nämä tilanteet perustuvat selvästi väärinymmärtämiseen, Kurttila arvioi.

Kurttila korostaa, että Suomi on monien tutkimusten mukaan maailman parhaita paikkoja kasvaa ja elää lapsena.

– Meillä muun muassa lasten kuritusväkivalta on kiellettyä. On hyvä muistaa, että edelleen Euroopan Neuvoston jäsenvaltioista 11 ei ole sitoutunut ruumiillisen väkivallan kieltoon lapsia koskien. Osalla Euroopan valtioista lapsiin kohdistettu ruumiillinen väkivalta on siis sallittua kodeissa, lastensuojelussa ja varhaiskasvatuksessa. Suomi on oikeusvaltio, jossa viranomaistoiminta ei perustu mielivaltaan, vaan lakiin, joka on kaikille sama. Suomessa kansallisuudella tai syntyperällä ei ole merkitystä lastensuojelussa, Kurttila jatkaa.

Kurttila korostaa, että viranomaisten olisi syytä kiinnittää huomiota lapsen edun käsitteen avaamiseen muun muassa huoltajille eli vanhemmille.

– On tärkeää tunnistaa erot eri maiden kasvatuskulttuureissa sekä lapsiin liittyvässä hallinto- ja oikeuskäytännössä. Tietoisuutta lapsen oikeuksista on lisättävä niistä valtioista muuttaville, joiden lähtömaissa käytänteet ja hallinnon toiminta perustuvat eri lähtökohtiin kuin Suomessa, Kurttila pohtii tiedotteessaan.


Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.