Mainos

Lapsiperheet asuvat muita ahtaammin

Tuoreen selvityksen mukaan yksinhuoltajaperheiden ja vuokra-asunnoissa asuvien tilanne on jopa entisestään huonontunut, kun se muilla talouksilla on ainakin jossain määrin parantunut.

Lapsiperheet asuvat edelleen muita ahtaammin, ja heidän asumisväljyytensä on kasvanut jopa hitaammin kuin muilla perheillä. Kuitenkin asumismenot lohkaisevat lapsiperheen tuloista niin suuren osan, että käyttövara jää pienemmäksi kuin muilla perheillä. Lapsiperheillä on myös muita enemmän asumismenoihin liittyviä maksuvaikeuksia.

Sosiaali- ja terveysministeriön, ympäristöministeriön ja Tilastokeskuksen yhteinen selvitys osoittaa, että yksinhuoltajaperheiden ja vuokra-asunnoissa asuvien tilanne on jopa entisestään huonontunut, kun se muilla talouksilla on ainakin jossain määrin parantunut. Pienituloisimmat lapsiperheet ovat jääneet jälkeen yleisestä kehityksestä, ja asumismenojen kasvu vain entisestään pahentaa heidän asemaansa.

Asumisen tuista suurin osa menee lapsiperheille. Yleisen asumistuen tulorajoja ei ole kuitenkaan korjattu kustannustason nousua vastaavasti, vaan ne ovat jääneet lamavuosien tasolle. Lapsiperheet joutuvat maksamaan tuloista riippuvaa perusomavastuuosuutta jo tulotasolla, joka oikeuttaa toimeentulotukeen. Myös enimmäisvuokra- ja pinta-alanormit ovat jääneet jälkeen yleisistä asumiskustannuksista.

Selvityksessä on seurattu lapsiperheiden asumiseen liittyviä muutoksia vuosina 1995-2004. Raportissa tarkastellaan sekä lapsiperheiden tulojen ja asumismenojen kehitystä, asumistason muutoksia, asuntomarkkinoiden muutoksia että asumistukijärjestelmän kehitystä.

Vuokralla-asuvat yksinhuoltajat tiukoilla

Etenkin vuokralla asuvilla lapsiperheillä asumismenot lohkaisevat entistä suuremman osan käytettävistä olevista tuloista. Sen sijaan omassa asunnossa asuvilla lapsiperheillä tulot kasvoivat asumismenoja nopeammin. Korkotason alentuminen ja laina-aikojen pidentyminen helpottivat oman asunnon hankintaa, mutta toisaalta asuntojen hinnan nousu on jo pitkälti syönyt lainarahan halpenemisesta koituneen hyödyn.

Yksinhuoltajien perheistä 62 prosenttia asui vuokra-asunnoissa vuonna 2001. Näiden perheiden joukossa oli eniten talouksia, joilla päivittäiseen kulutukseen jäävä rahamäärä alitti jopa toimeentulotuen perusosan tason. Yksinhuoltajien heikkoa asemaa on heikentänyt entisestään se, että vuokrat nousivat vuosina 1990-2001 yhden huoltajan talouksissa 67 prosenttia ja kahden huoltajan perheissä 45 prosenttia.

Kahden huoltajan lapsiperheistä 75 prosenttia asui omistusasunnossa. Heille asuntolainojen verovähennysetuus on merkittävä tuki. Se hyödyttää etenkin parempituloisia lapsiperheitä, joilla ei ole oikeutta yleiseen asumistukeen.

Pääkaupunkiseutu pienituloisten loukku

Pääkaupunkiseudulla pienituloiset lapsiperheet joutuivat tulemaan toimeen vielä niukemmilla käyttövaroilla kuin muualla maassa. Sen sijaan ylempien tuloryhmien lapsiperheet pärjäsivät myös pääkaupunkiseudulla muita paremmin suurista asumismenoistaan huolimatta.

Lapsiperheiden asumisväljyys seuraa odotetusti perheen tulotasoa. Asumisväljyys on kasvanut vauraammissa perheissä, mutta pienituloisissa perheissä tilaa ei ole saatu lisää. Kun alimmassa tuloryhmässä tilaa oli vuonna 2003 perheenjäsentä kohden 24 neliötä, ylimmällä tulotasolla jokaiselle riitti lähes 40 neliötä.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.