Mainos

Lasten hampaiden kunto rapautumassa

Asiantuntijat syyttävät tilanteesta ruokailutottumusten muutoksia ja kasvattajien asenteita, joissa etenkin vanhempien antama malli on merkityksellinen.

Lasten hampaiden kunto on jälleen huonompi kuin pariinkymmeneen vuoteen. Vielä julkaisemattoman tutkimuksen mukaan vuonna 1990 syntyneiden lasten hampaat ovat huonommassa jamassa kuin esimerkiksi 1985 syntyneiden. Parhaat hampaat näyttävät olevan vuosina 1975-80 syntyneillä lapilla, sanoo Vantaan kaupungin johtava ylihammaslääkäri Jorma Suni.

Suni pitää tutkimustulosta yllättävänä, mutta myös ymmärrettävänä, kun tunnetaan nuorten ruokailutottumusten muutos ja makeisten sekä virvoitusjuomien kulutuksen kasvu.

- Sokeriveron alennus teki lapsille saman kuin viinaveron alennus aikuisille. Ruokailutottumuksissa taas ollaan siirrytty laiduntamisen suuntaan eli jatkuvaan märehtimiseen, katsoo Suni.

Uusi ilmiö Sunin mukaan on se, että kaiken aikaa kasvaa niiden lasten osuus, joiden hammasterveys on tutkimuksen alussa hyvä, mutta muuttuu huonommaksi 4-6 seurantavuoden aikana. Kehitys huonompaan suuntaan ei ole vain vantaalainen ilmiö, vaikka siellä tilanne on vielä huolestuttavampi kuin esimerkiksi Lahdessa.

Karkkikauppa kasvaa ja hampaat reikiintyvät

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälällekin on terveyskeskuksista kantautunut huolestuneita viestejä. Joillakin lapsilla hampaat ovat niin huonossa jamassa, että pysyviä hampaita on jouduttu poistamaan.

Hampaiden kotihoito heikentynyt

Hyssälä patistaa myös vanhempia mukaan hammassairauksia ehkäisemään. Lapset tekevät niin kuin he näkevät vanhempiensa tekevän, riippumatta siitä, mitä heitä kehotetaan tekemään.

Huolestuttavaa Hyssälän mielestä on, että peruskoulun yläluokkien pojista peräti 73 prosenttia ja puolet tytöistäkin harjasi hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä. Hän toivookin suun terveystietoa aiheeksi myös koulujen terveystiedon tunneille.

Hyssälä kaipaa myös jämäkkää otetta, jolla makeisten syönti pidetään aisoissa. Makeisten ja suklaan kulutus kasvaa jatkuvasti ja viime vuonna rikkoutui niiden kulutuksessa jo14 kilon raja henkeä kohti. Runsas makeisten syönti vie nälän ja vähentää muun, täysipainoisen ruoan osuutta.

Fluoritahnaa kaksi kertaa päivässä

Ylivoimaisesti kustannustehokkainta hampaiden reikiintymisen ehkäisyä on hampaiden harjaus fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä, katsoo professori Jorma Tenovuo Turun yliopistosta. Tämä vähentää reikiintymistä noin 30 prosenttia verrattuna pelkkään huolelliseen harjaukseen.

Markkinoilla on valtava määrä erilaisia hammastahnoja, joiden vertailussa hammaslääkärilläkin menee sormi suuhun. Tutkimustietoa niistä on vaikea saada, ja fluoria lukuunottamatta niiden sisältämien ainesosien pitoisuuksia ei tarvitse edes ilmoittaa, sanoo Tenovuo.

Joissakin tahnoissa on Tenovuon mukaan jopa terveydelle tai ympäristölle haitallisia aineita. Näitä ovat muun muassa dioksiinin kanssa samaan perheeseen kuuluva ympäristömyrkky triklosaani sekä limakalvoja ärsyttävä lauryylisulfaatti, joka saa tahnan vaahtoamaan.

Tenovuon henkilökohtaisella suosikkilistalla on tahna, jossa on 0,10-0,15 prosenttia fluoria ja noin 10 prosenttia ksylitolia. Lapsille riittää tahna, jossa fluoria on vähemmän. Tahna ei saisi myöskään vaahdota, koska vaahtoavat pesuaineet voivat ärsyttää limakalvoja. Fluoria ei tarvitse niellä, vaan tärkeää on, että fluoria on hampaistossa pitkin päivää.

(MTV3-STT)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.