Mainos

Lastensuojelun arkea – vakavia ongelmia vähätellään

Lastensuojelun toimivuutta haittaa erityisesti viranomaisten välinen heikko tiedonkulku.

Espoon johtava sosiaalityöntekijän Riina Mattilan mukaan viranomaisten halukkuus tehdä lastensuojeluilmoituksia kohtaamistaan ongelmaperheistä vaihtelee.

Sama toki pätee myös ongelmaperheen kanssaihmisiin.

– Jokainen joka näkee, että lapsi ei voi hyvin, voi tehdä meille ilmoituksen, se on oikeus, se ei ole velvollisuus. Mutta viranomaisella on velvollisuus tehdä ilmoitus. Ja joskus, jostakin syystä viranomaiset eivät ilmoita.

Vuoden 2010 tilaston perusteella maassa on yli 17 000 lasta ja nuorta sijoitettuna joko laitoksiin, sosiaalialan ammattilaisten tukemiin perhekoteihin tai sijaisperheisiin.

Sijaisperhe on sekä kunnalle taloudellisesti edullisin että sosiaalisesti oikeudenmukaisin tapa hoitaa huostaan otetut lapset aikuisuuden kynnykselle.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla huostaanottovuorokausi sijaisperheessä maksaa kunnalle 60-70 euroa vuorokaudessa. Vertailun vuoksi: koulukotivuorokausi maksaa 250 euroa.

Sijaisperheistä on kuitenkin pulaa eivätkä muun muassa vakavasti käytöshäiriöiset lapset ole soveliaita sijoitettavaksi perheisiin.

Lastensuojelutapaukset ovat luonteeltaan niin erilaisia, ettei niiden niputtaminen tilastoihin ole mielekästä.

Toisinaan itse apua hakevat kohtaavat välinpitämättömyyttä viranomaisten taholta.

Katso Pauli Poutasen juttu (Kymmenen uutiset 31.10.2012)

Katso video:

Video:

Aiheesta lisää Kymmenen Uutisissa

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.