Mainos

Lehtomäki: EU:n ydin hukassa

Ulkomaankauppaministerin muistuttaa MTV:n haastattelussa, että unionia on viime vuosina laajennettu ja syvennetty yhtä aikaa. Hänen mielestään nyt pitäisikin katsoa mitä ollaan tekemässä ja ottaa sitten uutta suuntaa.

Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki kehottaa Euroopan unionia itsetutkiskeluun Brysselin epäonnistuneen huippukokouksen jälkeen.

Lehtomäen mielestä rahoituskeskustelun yhteydessä on selvästi ollut esillä, että jäsenmailla on tarve etsiä ja löytää uudelleen se, miksi Euroopan unioni on olemassa ja mihin sen pitää panostaa.

Lehtomäki sanoo MTV3:n haastattelussa, että epävarmuus unionin olemuksesta näkyy myös käytännön toiminnassa. Hänen mielestään perustuslain laittaminen jäihin ei ole ainoastaan poliitikkojen päänvaiva.

- Jos ajatellaan sitä, että EU ajautuu hyvin suuriin vaikeuksiin päätöksenteon osalta, tulee lain kaatumisesta myös kansalaisten ongelma erityisesti taloudenpidon ja talouskasvun kautta. Tässä huomataan myös, että Euroopan unionin instituutiot ja kansalaiset ovat ajautuneet liian kauaksi toisistaan. Siinä mielessä me päättäjät ja kansalaiset olemme tässä samassa veneessä.

"Kielteisillä äänestystuloksilla vaikutusta"

Lehtomäki uskoo, että keskeisten jäsenmaiden Hollannin ja Ranskan kansanäänestysten torjuvalla tuloksella on ollut vaikutusta myös muiden maiden päätökseen keskeyttää perustuslain ratifiointi.

Suurempi ongelma ulkomaankauppaministerin mielestä on kuitenkin se, että ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä unionin perusolemus ei tunnu olevan kansalaisille selvä.

- Ratifiointiprosessin lykkääntymisen taustalla eri jäsenmaissa oli ehkä tietynlainen dominoteoria. Ranskan ja Hollannin äänestystulos on saanut aikaan kielteisen ilmapiirin leviämisen. Suuri kysymys mielestäni liittyy kuitenkin vielä perustuslaillista sopimusta isompaan asiaan. Se liittyy koko unionin toiminnan legitimiteettiin, ja siihen, että Euroopan unioni on olemassa kansalaisia varten ja se on perustettu ja sitä on kehitetty nimenomaan eurooppalaisten ihmisten vakauden, rauhan, taloudellisen- ja muun hyvinvoinnin edistämiseksi. Nyt näyttää kuitenkin olevan hyvin vaikeaa avata tätä unionin perusolemustaja ja hyviä tarkoituksia ihmisille sillä tavalla, että he myöskin kokisivat EU:n myönteiseksi.

Perustuslaillisen sopimuksen kaatuminen ei Lehtomäen mukaan ole suoraan linkissä EU:n rahoitussopimuksesta käytyjen neuvottelujen epäonnistumiseen, pikemminkin päinvastoin.

- Koska perustuslaillista sopimusta ei oltu saamassa aikaan tavoiteaikataulussa, olivat paineet suuremmat siihen, että olisimme pystyneet sopimaan rahoituksesta.

Kotimaan politiikka esteenä useissa maissa

Peruslaillisen sopimuksen ratifiointi on kotimaisessa politiikassa monille maille hyvin hankala, Lehtomäki uskoo. Tämä taas hankaloittaa yhteisten näkökantojen löytymistä.

- Ratifiointikysymys on hankala varsinkin niissä maissa, joissa kansanäänestyksissä ollaan saatu ikään kuin vähän selkään. Se vaikuttaa tietysti myös poliittiseen päätöksentekoon. Tässä vaiheessa on ehkä aiempaa enemmän nähtävissä myös se, että pidetään entistä tiukemmin kiinni kansallisista eduista. Valitettavasti myös yhteisen eurooppalaisen asian kannalta on hyvin vaikea, jopa mahdoton tilanne, jos 25 jäsenmaata pitää tiukasti omista kansallisista näkökohdistaan kiinni. Silloin kokonaisedun katsojia on entistä vähemmän ja päätöksiä on entistä vaikeampi saada aikaan.

Useissa EU-maissa järjestetään parin vuoden sisällä vaalit, joissa hallituskokoonpanot voivat muuttua perusteellisestikin. Poliittisten virtausten merkitystä unionin politiikalle voi tässä vaiheessa vain arvioida, mutta Lehtomäki uskoo, että oppisitioilla on eri maissa nykyisiä hallituksia jyrkempiä käsityksiä laajentumisesta ja jonkin verran myös talouskysymyksistä.

Lehtomäen mielestä kansalliset vaalit eivät kuitenkaan saisi jarruttaa yhteisistä asioista sopimista.

- Pitkäjänteistä ja johdonmukaista eurooppalaista toimintaa ajatellessa on ongelmallista, jos vaaleilla on aina kovin suuri merkitys, koska 25 jäsenmaan unionissa jollakulla on aina vaalit edessä. Jos koko toiminta halvaantuu kun jonkun vaalit ovat edessä, on se aina halvaantunut.

Taloutta vai politiikkaa?

Joidenkin näkökantojen mukaan perustuslaillisen sopimuksen voimaantulon lykkääntyminen on osaltaan merkki siitä, että unionin olisi keskityttävä talouteen ja jätettävä politikointi kokonaan. Lehtomäki ei usko tämän olevan edes mahdollista. Katse tulisi sen sijaan kääntää tulevaisuuteen, ministeri linjaa.

- En näe sellaista tilannetta, jossa ne voitaisiin täydellisesti erottaa. Vielä on hyvin aikaista katsoa mihin nyt ollaan menossa, mutta selvää on, että unionilla tulee nyt ajanjakso, jossa se todella etsii itseään. Unioniahan on viime vuosien aikana laajennettu ja syvennetty yhtä aikaa ja nyt pitää katsoa mitä me olemme tekemässä ja ottaa sitten uutta suuntaa.

Lehtomäki toivoo kuitenkin, että unionissa pidettäisiin laajentumisen osalta kiinni niistä sitoumuksista, joita tähän saakka on tehty.

- Se olisi johdonmukaisen politiikan kannalta ydinasia, vaikka tietyt laajenemisasiatkin ovat nousseet nyt uuteen tarkasteluun. Varmaankin jo tehtyjen sitoumusten jälkeen, joihin kuuluvat Romania, Bulgaria, Kroatia ja Turkki, tulee luultavasti hidastumista. Paineet siihen suuntaan tuntuvat olevan hyvin vahvat.

(MTV3)

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.