Mainos

Laivojen tarkastuksia muutettava, jos Amorellasta paljastuu ongelmia

Laivojen kuntotarkastusohjelma on hyvä, mutta ohjeistusta täytyy aina analysoida. Jatkuvan parantamisen periaate on hyvä olla, sanoo laivakonetekniikan emeritusprofessori Pentti Häkkinen MTV:n Uutisille.

Ahdas saaristo on isoille laivoille erittäin haasteellinen.

–Saaristot ovat kriittisiä ja haavoittuvia alueita laivoille ja turvallisuuden takia kaikki siellä seilaavien laivojen järjestelmät ovat joko kaksin- tai kolminkertaisia. Puhutaan ns. vikasietoisuudesta eli tavoite on, että mikään yksittäinen vika ei aiheuta vaaraa. Mutta mitkään kuntotarkastusohjelmat eivät ole kiveen hakattuja, vaan niitä täytyy muuttaa jos ongelmia havaitaan, kertoo Häkkinen.

–Kun kuulin Amorellan karilleajosta, mietin ensin miksi peräsinkonetta ei käännetty, sillä niitä pystyy kääntämään ilman sähköä. Luettuani tämänpäiväiset uutiset, ymmärsin miksi näin ei tehty. Potkurit olivat pysähtyneet, vauhti liian hidas ja ohjausvoimaa ei ollut. Tämä oli tietysti toisaalta hyvä, sillä jos vauhti olisi ollut kova, seuraukset olisivat olleet huomattavasti kohtalokkaammat. Ankkuroituminenhan matalissa vesissä (10-30m) on aina mahdollista, toisin kuin oli esimerkiksi Estonian kohdalla.

Blackout avomerellä vaaraton

Juha-Matti Korsi Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista sanoo, että Amorellan kaltaiset sähkökatkot eli blackout-tilanteet eivät ole poikkeuksellisia.

–Mielestäni ne ovat avomerellä täysin vaarattomia ja yleensä kestävät vain muutamia kymmeniä sekunteja. Mutta saaristossa tilanne on toinen. Siellähän esimerkiksi Nesteen tankkerit ajavat neljällä moottorilla, vaikka kahden teho riittäisi vauhtiin. Ajatus on, että jos yksi sammuu, ei mitään muutosta ohjaukseen tule, kertoo laivakonetekniikan emeritusprofessori Pentti Häkkinen.

Viking Amorellan ikä ei ole ongelma

Häkkisen mukaan on turha syyttää karille ajosta laivan ikää. Amorella on rakennettu Kroatian Splitissä vuonna 1988. 

–Ei 25 vuoden ikä tee siitä mitenkään haavoittuvaista tai onnettomuusherkkää kun kunnossapito toimii. Laivojen järjestelmät ovat erittäin monimutkaisia, mutta on luonnollista, että tällaisia onnettomuuksia sattuu. Onneksi ne äärimmäisen harvoin johtavat pahoihin asioihin.

–Aiemmista onnettomuuksista on opittu, Estonian jälkeen esimerkiksi keulaporttien ja ramppien rakenteita vahvistettiin ja laivat rakennetaan niin, että puoli metriä vettä autokannella ei kohtalokasta ja kaada laivaa. Toisaalta suomalaiset merenkävijät ovat erittäin ammatitaitoisia. Esimerkiksi 4.3.1994 Porkkalan edustalla Sally Albatross sai niin pahoja repeämiä vesitiiviiseen alueeseen, että jos kapteeni ei olisi ohjannut laivaa laakealle luodolle, niin huonosti olisi käynyt.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.