Mainos

Lentokoneasentajat ja -mekaanikot vaativat korvauksia: Finnair pakotti palkattomaan työhön

Finnairin Tekniikassa vuonna 2009 tehty vakautussopimus on poikinut ison oikeusriidan.

MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma kertoi tänään, että lentokonehuollon 38 työntekijää vaativat työnantajaltaan oikeudessa palkkasaatavia ja lomarahoja yhteensä yli 170 000 euroa.

Työntekijät kokevat, että heidät pakotettiin työsuhteen purkamisen uhalla tekemään palkatonta työtä vuosina 2009 ja 2010 Finnairin tulostavoitteen saavuttamiseksi.

Kantajien edunvalvontayhdistyksen, Suomen lentokoneasentajat ja -mekaanikot ry:n (SLAM) mukaan koko vakautussopimus on laiton.

– Se on laiton. Se on paikallinen sopimus, jolla ei ole tes-statusta. Ja siinä on myös pakotettu. On tehty oikeustajuni vastaisesti, sanoi SLAM ry:n puheenjohtaja Jari Tiainen 45 minuuttia -ohjelmassa.

Tiainen ajaa omaa henkilökohtaista korvauskannetta Finnair Tehchnical Services Oy:tä vastaan Vantaan käräjäoikeudessa. Tiaisen ja muiden kantajien mukaan työntekijöitä myös uhkailtiin.

– Kyllä siinä uhattiin lähinnä työsuhdetta sillä tavalla, että ihmiset olivat peloissaan asioista. Tehdään työt. Suu suppuun, että saat säilyttää työpaikkasi, kertoi SLAM ry:n hallituksen jäsen Santtu Juutilainen 45 minuuttia ohjelmassa.

38 vaatii korvauksia

Yli 20 vuotta Finnairin lentokonehuollossa töitä tehneet Tiainen ja Juutilainen ovat haastaneet työnantajansa oikeuteen yhdessä 36 muun kantajan kanssa. He vaativat Finnair-konserniin kuuluvaa Finnair Technical Services -yhtiötä maksamaan korvauksia maksamatta jääneistä palkoista, lomarahoista ja kannustinpalkkioista.

Kantajien vaatimukset ovat yhteensä yli 170 000 euroa. Haastehakemukset ovat vireillä Vantaan käräjäoikeudessa. Ensin käsittelyyn tulee Tiaisen henkilökohtainen kanne helmikuussa.

– Olen vaatimassa palkkasaatavia korkoineen takaisin ja sopimuksesta vastuussa olevia oikeudelliseen vastuuseen, sanoi Tiainen.

– Voidaanko teettää palkatonta työtä pörssiyhtiössä. Se on ydinkysymys tässä koko asiassa, kiteytti Juutilainen.

”Salailua ja uhkailua”

Oikeusriidan syyt juontavat kolmen ja puolen vuoden taakse. Finnairin taloudellisesti ankeat ajat johtivat elokuussa 2009 siihen, että silloisessa Finnairin Tekniikassa sorvattiin niin sanottu vakautussopimus. Tiainen syyttää Finnairia paitsi laittomasta vakautussopimuksesta myös sen salailusta.

– Siinä on lähdetty hakemaan tulostavoitteellisuutta tekniikaltakin. On puhuttu säästöohjelmasta, mutta kyseessä on ollut tulostavoiteohjelma, joka on sitten muutettu säästöohjelmaksi. Tämän vakautussopimuksen säästötavoite tekniikalta oli 13,9 miljoonaa euroa, mikä on sinänsä täysin mahdotonta, kun ensin emoyhtiö on yhtiöittänyt tekniikan ja myynyt mm. kiinteistöt meidän alta pois ja niidenkin vuokraa pitäisi meidän erikseen maksaa, Tiainen selvensi.

Käytännössä kyse oli siitä, että jokainen Finnairin Tekniikan henkilöstöön kuuluneista joutui tekemään säännöllisen työajan lisäksi 128 tuntia ylimääräistä työtä yhtiölle - palkatta. Lisäksi työntekijän piti luopua vuoden 2009 kannustinpalkkioista ja vuoden 2010 lomarahoista 24 päivän osalta.

Toistasataa jäsentä edustava SLAM on liittoihin kuulumaton edunvalvontayhdistys. Se ei ollut allekirjoittamassa tai edes neuvottelemassa vakautussopimusta. Silti sopimusta sovellettiin myös SLAMIN jäseniin. Tiaisen mielestä vakautussopimus mitätöi Työehtosopimuksen turvaamat työaika- ja palkkaraamit kaikkiaan sadoilta Finnairin Tekniikan työntekijöiltä.

Tiainen itse sai toukokuussa 2010 kirjallisen varoituksen ja uhkauksen työsuhteen päättämisestä, kun hän ei suostunut tekemään 128 tuntia työtä - ilmaiseksi.

– Sitten kun kieltäydyin, ilmoitin siitä osaston esimiehelle Hannu Purolalle, joka on sittemmin lähtenyt yhtiöstä. Hän totesi, että tässä on kirjallisen varoituksen paikka. Sain sitten sellaisen eli uhataan työsuhteen purkamisella, ellei suostu tekemään palkatonta talkootyötä, Tiainen sanoi 45 minuuttia -ohjelmassa.

– Kyllä siinä uhattiin lähinnä työsuhdetta sillä tavalla, että ihmiset olivat peloissaan asioista. Tehdään työt. Suu suppuun, että saat säilyttää työpaikkasi, totesi Juutilainen.

”Ei muuta vaihtoehtoa”

Finnair-konsernin johdossa SLAMIN väitteitä ei allekirjoiteta. Operatiivisen toiminnan johtajan mukaan vakautussopimus käsiteltiin avoimesti ammattijärjestöjen kanssa, se oli pätevä ja sitoi siten kaikkia tekniikan työntekijöitä.

– Sillä täydennettiin voimassaolevia työehtosopimuksia ja sinänsä siitä tuli ihan yhtä virallinen sopimus kuin työehtosopimukset olivat ja toki nämä työehtosopimuksen määräykset koskivat kaikkia, sanoi Finnairin operatiivinen johtaja Ville Iho 45 minuuttia -ohjelmassa.

– Eihän toimivalla johdolla ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin tehdä kaikki toimenpiteet, joilla Finnairin kurssi saatiin käännettyä ja myös Tekniikan kurssi saatiin käännettyä - ilman takeita mistään paremmasta siinä vaiheessa.

Myöhemmin tulivat ilmi 18:lle Finnairin johtajalle maksetut lähes kolmen miljoonan euron sitouttamis- eli stay-bonukset.

– Toimivalla johdolla saati kenelläkään muulla ei tietysti siinä vaiheessa, kun sopimusta tehtiin, voinut olla mitään tietoa, että toimitusjohtaja Jukka Hienonen tekee kesän päättyessä omat johtopäätökset yhtiön tilanteesta ja irtisanoutuu dramaattisesti. Saati sitä, että hallitus tulee myöhemmin syksyllä tekemään päätöksiä sitouttamispalkkioista, Iho vastasi bonusasiaan.

– Siinähän on johto toiminut virheellisesti eli Tekniikan tulos on ollut huono, mutta me tehdään vaan työmme johdon käskyjen mukaisesti. Ja jos sieltä tulee huonoa työnohjausta, huonoa tulosta, en käsitä, että se palkitaan vielä stay-bonuksilla, vastasi Tiainen

45 minuuttia -ohjelma sai haltuunsa ja näytti ohjelmassa elokuussa 2009 allekirjoitetun nelisivuisen vakautussopimuksen. Sopimusta ei tähän mennessä ole ollut julkisesti nähtävissä. Osa sopimuksesta vastuussa olevista Finnair-päättäjistä siirtyi pois yhtiöstä viime vuonna. SLAMIN epäilyjen mukaan vakautussopimuksesta olisi olemassa ainakin kaksi erilaista versiota.

– En ole vielä törmännyt sellaiseen menettelytapaan Finnair-urani aikana kenenkään osapuolen taholta, että sopimuksia jotenkin väänneltäisiin tai kikkailtaisiin toisennäköiseksi. Erittäin kaukaa haettu väite, tyrmäsi Iho.

Merkittävä ennakkotapaus

Lapin yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen mielestä oikeusriidassa on kyse merkittävästä ennakkotapauksesta.

– Työoikeudessa on perinteisesti lähdetty siitä, että ilmaista työtä tekemään ei voida velvoittaa ketään. Ja tämä on se peruskysymys. onko tässä velvoitettu tekemään ilmaista työtä vai onko tässä kyse palkan alentamisesta.

– Toinen iso kysymys on se, että kun tässä on tehty kuitenkin paikallisia sopimuksia, tällaisia suppeasti järjestökohtaisia sopimuksia, Ongelmana on se, voidaanko näitä suppeasti järjestöjen tekemiä sopimuksia soveltaa myös muiden järjestöjen jäseniin, Koskinen sanoi.

– Yritysriski jätettiin työntekijälle, että saatte rahanne, jos tulee tulosta. Mistä me tiedämme, kuinka paljon yhtiöön tulee tuloja, mitkä ovat menot ja henkilöstökulut ja vuokrat. Niin onhan tämä nyt ihmeellistä, että jätetään yritysriski työntekijälle, sanoi Juutilainen.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.