Mainos

"Lieviä mielenterveyden häiriöitä lääkitään liikaa"

Suomessa vieraileva, yhdysvaltalainen psykiatrian emeritusprofessori Allen Frances sanoo lääkäreiden ylidiagnosoivan mielenterveyden häiriöitä.

Francesin mukaan normaalit elämän vaikeudet diagnosoidaan tarpeettomasti mielenterveyshäiriöiksi, kuten masennukseksi. Francesin mielestä lievissä masennustiloissa diagnoosin tekemistä tulisi viivyttää ja potilaalle riittäisi hoidoksi 5-10 kerran lyhytterapia, jota tulisi tarjota kaikille tarvitseville.

– Masennuslääkitys ei tehoa hyvin stressioireisiin, jotka johtuvat esimerkiksi työttömyydestä tai muusta menetyksestä. Ihminen tarvitsee tällöin apua stressinhallintaan ja tukea ratkaisujen hakemiseen, ei pillerireseptiä.

Duken yliopiston emeritusprofessori Frances on arvostellut voimakkaasti Yhdysvaltojen viimeisintä DSM-5-tautiluokitusta liiasta väljyydestä.

– Kun lieviä mielenterveyden häiriöitä ylihoidetaan, vakavat psyykkiset ongelmat jäävät esimerkiksi vankiloissa alihoidolle. Kolmannes vakavista psyykkisistä häiriöistä kärsivistä ei saa mitään hoitoa Yhdysvalloissa.

Francesin mukaan lääkitys ja psykiatrinen hoito on aina paikallaan vakavaan masennukseen.

– Lievien mielenterveysongelmien liian nopealla diagnosoimisella sen sijaan on paljon haittapuolia. Turha diagnoosi leimaa potilasta, tarpeeton hoito tuhlaa yhteiskunnan varoja ja lääkitys voi aiheuttaa hoidettavalle hankalia sivuvaikutuksia, hän listaa. 

Lääkereseptejä määräävät pääosin yleislääkärit, jotka eivät Francesin mukaan ole tarpeeksi perillä psykiatristen häiriöiden hoidosta. Lääkärit myös pelkäävät liikaa hoitovirheitä, joten he mieluummin ylidiagnosoivat kuin arvioivat hoidon kokonaishyötyä. 

Suomalaisasiantuntijoita diagnoosien määrä ei huoleta 

Suomalaisasiantuntijat arvioivat, että Allen Francesin kritiikki osuu paremmin Yhdysvalloissa. Suomessa mielenterveyden häiriöiden luokittelussa ei ole tehty vastaavaa muutosta.

Suomessakin lääkkeiden käyttö kasvoi vuoteen 2011 asti, mutta on sen jälkeen tasaantunut tai jopa laskenut. Masennuslääkkeiden määrääminen on sen jälkeen hieman laskenut. Rauhoittavien lääkkeiden ja unilääkkeiden määrääminen on sen jälkeen vähentynyt selvemmin. Psykoosilääkkeiden käyttö on pysynyt suunnilleen samalla tasolla.

– Varmaa tietoa laskun syistä ei ole. Ehkä parin vuosikymmenen kasvun jälkeen on saavutettu taso, joka on lääketieteellisesti perusteltu, Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsä arvioi.

Masennuksen määrä ei välttämättä ole kasvanut, mutta diagnoosien määrän kasvu viime vuosikymmeninä on luonnollista, Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila arvioi. Ensinnäkin palveluiden parempi saatavuus on johtanut niiden kasvaneeseen käyttöön.

– Ennen masennuksesta ei uskaltanut puhua, nyt se leimaa vähemmän. Nykyään ensimmäiseksi diagnoosiksi voi tulla masennus, vaikka taustalla olisi kaikkea muutakin, Korkeila sanoo.

Isometsän mukaan diagnoosilla on Yhdysvalloissa selvästi enemmän merkitystä kuin Suomessa, koska terveydenhuolto toimii vakuutuspohjalta.

– Diagnoosi ohjaa siellä enemmän, kuka saa hoitoa ja millaista hoito on, Isometsä sanoo.

Myös markkinoinnissa on eroa, sillä Yhdysvalloissa lääkkeiden suoramarkkinointi potilaille on sallittua. Suomessa se on kielletty.

– Kun istuu New Yorkissa taksissa, saattaa nähdä reseptilääkemainoksen, Isometsä vertaa.  

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.