Mainos

Liha, suklaa ja juusto ovat ruokamaailman pahiksia – näin syöt ympäristöä säästävästi

Monen suositun hedelmän ja vihanneksen viljely rasittaa ympäristöä yllättävän paljon. Epäekologisin ruokalaji on kuitenkin edelleen liha.

Kaikin puolin oikeaoppisesti ja hyvin syöminen ei todellakaan ole helppoa.

Luonnonsuojelijat, ravitsemustietäjät ja terveysviranomaiset kannustavat suosimaan kasviksia, mutta mitä pitäisi ajatella esimerkiksi siitä, että monen trendihedelmän viljelyssä tuhlataan valtavia määriä vettä alueilla, joilla siitä on muutenkin pulaa?

MTV Uutiset kertoi keskiviikkona, että uusien avokadoviljelmien tieltä kaadetaan metsiä, perinteisiä viljelykasveja korvataan avokadolla ja hedelmän kuljetusmatkat eri puolille maailmaa ovat pitkiä ja kuluttavat luonnonvaroja. Lisäksi avokadon viljely kuluttaa tuhat litraa vettä kiloa kohti. Vieläkin enemmän vettä käytetään taatelien, maapähkinöiden, oliivien ja riisin tuotannossa.

Kasvismaailman pahis on veden käytön puolesta suklaa. Sen tuotannossa vettä tuhlaantuu peräti 24 000 litraa kiloa kohti. Lisäksi suklaan tuotannossa käytetään lapsityövoimaa. Työtä tehdään myös epäinhimillisissä oloissa; työntekijät altistuvat muun muassa torjunta-aineille.

Liha on pahin

Kasvisten synnit ovat kuitenkin vähäisiä lihan ja muiden eläinperäisten tuotteiden, kuten juuston, rinnalla.

WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula kertookin, että lihankulutuksen vähentäminen on tärkein päivittäinen ympäristöteko.

– Lihalaatujen välillä on eroja, mutta pääsääntö on se, että jos korvaa osan lihasta kasviperäisellä ruualla, ympäristövaikutukset voivat tippua useita kymmeniä prosentteja.

Nikulan mukaan valtaosa lihantuotannon ympäristövaikutuksista syntyy alkutuotannossa, eli peltoviljelyssä ja eläintenpidossa. Esimerkiksi viime vuosina tuhotuista sademetsäalueista jopa 80 % on nyt laidunmaana ja loput karjalle kasvatettavan rehun viljelymaana.

Rehuksi kasvatettavan soijan tieltä raivataan koskematonta luontoa muun muassa Brasiliassa, Argentiinassa, Boliviassa ja Paraguayssa. Soijasta tehdään rehua esimerkiksi sioille ja siipikarjalle.

Nikulan mukaan kasvissyöjän lautaselta löytyvä soija ei sen sijaan ole soijan kokonaistuotannossa merkittävä tekijä.

– Jos rehu on ihmiskäyttöön sopivaa, kuten soija, se kannattaisi ottaa ihmiskäyttöön kierrättämättä sitä eläimen kautta.

Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin

Jussi Nikulan mukaan myös sillä on merkitystä, tuotetaanko liha kotimaassa vai ulkomailla.

– Jossain maissa naudoille syötetään esimerkiksi maissia ja soijaa, jotka voitaisiin käyttää suoraan ihmisravinnoksi. Meillä naudoille saa rehua nurmimaista. Märehtijöiden hiilijalanjälki on kuitenkin merkittävästi muita ruokaraaka-aineita korkeampi.

Luonnonvarakeskuksesta Lukesta muistutetaan, että parhaimmillaan maatalous ja perinneympäristöt, kuten luonnonlaitumet, niityt ja hakamaat, rikastuttavat alueen monimuotoisuutta, koska maatalousympäristöissä on oma eliöstönsä, esimerkiksi linnut ja kuoriaiset.

Nikula kertoo, että luomulihallakin on monia hyviä puolia.

– Luomuympäristössä luonnon monimuotoisuus voi paremmin. Sen lisäksi luomussa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, mikä voi vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi pölyttäjähyönteisiin. Luomuun siirtymisellä ei kuitenkaan ratkaista ilmasto- ja rehevöitymiskysymyksiä.

Kuljetusten merkitys ruuan ilmastovaikutuksiin ei ole Nikulan mukaan merkittävä.

– Se on alle kymmenen prosentin luokkaa. Eli ilmastovaikutusten kannalta määrittävä tekijä on tosiaan alkutuotanto.

Vähemmän mutta parempaa

Kaikesta herkullisesta ei tarvitse ympäristönkään nimissä luopua.

– Kun panee jauhelihapaketista puolet pakkaseen ja korvaa sen ruoassa soijarouheella tai kotimaisella härkäpapurouheella, on tuloksena sama ruokalaji vähemmällä lihamäärällä.

Nikula ei suosittele boikotteja minkään ruokatuotteiden kohdalla.

– Esimerkiksi avokadolle olisi kysyntää, vaikka suomalainen kulutus loppuisi. Kestävin ratkaisu on varmistaa se, että kauppa josta tuotteensa ostaa, on pitänyt huolta siitä, että tuotanto tapahtuu kestävällä tavalla niin ekologisesti kuin sosiaalisestikin.

– Lihan kulutuksessa hyvä periaate on: ”Vähemmän mutta ympäristön kannalta parempaa”, Nikula summaa.

Myös näin syöt ympäristöystävällisemmin (Luke)

– Lisää juuresten, marjojen, vihannesten, perunan, kaalien, palkokasvien, hedelmien ja täysjyväviljatuotteiden osuutta ruokavaliossasi, koska niiden ympäristövaikutukset ovat pieniä.

– Syö vain niin paljon kuin tarvitset. Voit pienentää ruokavaliomme ympäristövaikutuksia syömällä oman energiantarpeemme mukaisesti.

– Huolehdi että ruoka tulee syödyksi. Keskimääräisessä nelihenkisessä suomalaisessa perheessä ruokahävikkiä syntyy noin sata kiloa vuodessa, mikä vastaa useita satoja euroja. Ruokaa päätyy roskiin myös muun muassa työpaikka- ja kouluruokailussa.

– Suosi sisävesien ja Itämeren alueen pikkukaloja, kuten silakkaa, särkikaloja ja muikkua. 

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.