Mainos

Lohille rakennetaan lemmenpesiä helikopterin avulla

Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi on hyväksynyt ihmisen tekopesät kutupaikakseen Alakoitajoella Pohjois-Karjalassa. Kutusoraikot rakennetaan lisääntymisalueiden jokiin käyttämällä apuna helikopteria.

Pioneerityö on nyt antamassa uutta toivoa järvilohen pelastamiseksi muuallakin. Onnistuakseen alkuperäislohen palautus vaatii kuitenkin ihmiskäden apua vielä monessa vaiheessa.

Helikopteri viuhuu joen yllä

Helikopteri kaarteli kiivaaseen tahtiin eilen Alakoitajoen Kuusamonkosken päällä Joensuun ja Ilomantsin rajalla. Nopeasti vilkaistuna olisi luullut, että joella kuvataan amerikkalaista Vietnam -tyyppistä sotaelokuvaa.

Tosiasiassa koskeen rakennettiin lohelle uusia lemmenpesiä. Jokeen putosi kopterista kerrallaan lähes 1000 kiloa soraa, johon lohiemot voivat mätinsä piilottaa ja jossa kuoriutuvilla poikasilla on piilopaikkoja.

Helikopterin käyttöä testattiin viime syksynä ja nyt tehdään vauhdilla uusia soraikkoja hyvien kokemusten vuoksi. Viime lokakuussa Ala-Koitajokeen Hiiskoskelle ja Pamilonkoskelle Kuurnan voimalaitoksen alta siirretyt kutulohet pääsivät testaamaan uusia kutupaikkoja.

Sukeltaja löysi mätimunat

Soraikot kelpasivat radiomerkatuille kutulohille erinomaisesti, jopa paremmin kuin kaivinkoneella kunnostetut soraikot.

–Nyt vain odotetaan, että näillä uusilla kunnostuksilla tehdään näille nyt kuoriutuville poikasille elintilaa tälle kyseiselle koskipätkälle, kertoo tutkimusmestari Markku Gavrilov Luonnonvarakeskuksesta.

Kutupesissä olevat mätimunat ovat kehittyneet talven aikana soran suojissa ja ovat nyt niin sanotussa silmäpistevaiheessa. Poikaset kuoriutuvat huhtikuun loppupuolella.

– Ne on talven yli ollu siellä joessa kutupesissä ja tässä on nyt eläviä poikasia. Jos vähän aikaa seuraa niin jotkut näistä jo liikkuu, Gavrilov esittelee pientä putkea.

Lisää vettä jokeen

Järvilohen poikasten tarvitsemat ranta-alueet ovat joen säännöstelyn takia olleet kuivilla 1950-luvulta saakka. Koska järvilohen kutujoet on padottu ja rakennettu, ei järvilohella ole enää vuosikymmeniin ollut luontaista kutumahdollisuutta. Tähän saakka joessa on ollut vain isoja kiviä, ei lainkaan soraikkoja.

Ala-Koitajoki oli aikoinaan yksi tärkeimmistä Saimaan järvilohen kutujoista. Keväällä 2013 aloitettiin veden lisäjuoksutus Ala-Koitajoen vanhaan uomaan seitsemän vuotta kestävän koejakson ajaksi. Meneillään olevien töiden jälkeen jokea on kunnostettu noin kilometrin verran.

Kuormia minuutin välein

Helikopteri on voittamaton työväline joella. Kaivinkone lastaa soran ja pilotti pudottaa sen koskeen sukeltajien merkitsemään kohtaan. Rannalta annetaan lisäksi ohjeita radiolla. Kuormien väli on vain reilu minuutti.

– Tuuli on hyvä ottaa huomioon, lennetään vastatuuleen. Täytyy varoa, että levitin tulee pinnan lähelle ettei uppoa, selittää lentäjä Ville-Pekka Kilpeläinen Scandair Helicopter -yhtiöstä.

Kaikkiaan Alakoitajoella siirretään soraa noin 400 tonnia. Soran oikeaksi kooksi on valikoitumassa 30-100 millimetriä. Lohiemon on saatava sora vedessä liikkeelle kun se peittää mätimunia.

Salakalastuskin riesana

Joessa on monta voimalaitosta ja emokalat on siirrettävä ihmisvoimin niiden yli ennen kuin ne pääsevät ikiaikaisiin lisääntymisjokiinsa. Parin vuoden jokivaiheen jälkeen uuden sukupolven pitäisi selvitä vielä hengissä voimalaitoksista Saimaalle.

– Kaksivuotiaat poikaset selviytyy ja osa ehkä ei, mutta sen aika sitten näyttää.

Emokalojen pyynti on onnistunut vaihtelevasti viime vuosina. Vuonna 2013 tutkijat saivat ensimmäisen voimalaitoksen alta 28 emokalaa ja viime vuonna 63. Salakalastus haittaa järvilohen suojelua Pielisjoella, juuri sillä alueella mistä emokaloja pitäisi pyydystää siirtoa varten.

Kaikki alasvaeltavat lohet pyritään pyytämään ja merkkaamaan tutkimusta varten.

– Parhaassa tapauksessa luonnonjoessa syntyneitä järvilohia voidaan tavata Saimaalta vuonna 2017, Gavrilov laskee.

Laajaa yhteistyötä

Alakoitajoen kunnostukset ovat osa vesivoimayhtiö Vattenfall Oy:n, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja paikallisten kalastusalueiden yhteistyöhanketta. Tämän vuoden kunnostukset rahoittaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Seuraavaksi menetelmää kokeiltanee Kymijoella. Siellä on tarkoitus siirtää soraa noin 1000 tonnia kutupaikoille.

Osallistu keskusteluun

Mainos

Palautelomake

ruusuja
risuja
kysymys
ehdotus

*

Kiitos palautteestasi!

Valitettavasti emme ehdi vastata jokaiseen viestiin henkilökohtaisesti.

Palautteen jättäminen ei onnistunut

Yritä hetken päästä uudelleen.